Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Typpibakteerit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
•-»120
Typpibakteerit—Tyranni
2126
aatteen luukuun sähkön uvullu t~-oksidia (ks.
S u I p i e t a r i t e o 1 1 i s u u s), joka sitten
muutetaan t. hapoksi tai sen suoloiksi. T:n
kiertokulusta luonnossa ks. Yhteyttä m i n e n ja
N i t r i f i k a t s i o n i. 8. 8.
Typpibakteerit, nitrilikatsionibukteerit
(Sitro-mmonas- ja Aitroöactcr-lujit), ks. N i t r i f
i-k a t s i o n i.
Typpihapoke (salpietarihapoke), pysvmätön
kent. yhdistys, HNO». hajaantuu vapautuessaan
vedeksi ja typpitrioksidiksi, joka on t :n
anhydridi, NjOa. Tätä anhydridia muodostuu, kun
tärkkelystä tai arsenikkit rioksidia keitetään
typpihapossa. Typpitrioksidi on punakeltainen
kaasu, joku voidaan kylmässä tiivistää siniseksi
nesteeksi. Se hajaantuu helposti
typpitetroksi-diksi ja typpioksidiksi. T. ou happo, joka
muodostaa pysyviä suoloja, nitriittejä. Näitä
muodostuu nt. m. nitraatteja kuumentamalla.
Tärkein nitriiteistä on natriumnitriitti, NaNOs. jota
käytetään erinäisiä aineita valmistettaessa,
etenkin väriteollisuudessa, atsoväriaineita
valmistettaessa. Alkoholien kanssa t:n anhydridi
muodostua t.estereitä (esim. etyli-, metyli- ja
amylinitriitit). Viimemainittua käytetään myös
lääkkeenä. S. S.
Typpihapokeanhydridi ks. T y p p i Ii a p o k e.
Typpihappo, salpietari happo facidtim
mtrirum), epäorgaaninen happo, vedyn, typen
ia hapen yhdistys, HNO$. Alkemistit keksivät sen
valmistaen sitä salpietarista, alunasta ja
vihtril-listii sekoitusta kuumentamalla. Myöhemmin
alettiin sitä valmistaa salpietarista rikkihapon avulla.
Sen kokoomus selvisi, kun Lavoisier osoitti sen
sisältävän happea ja kun Cavendish näytti, että
sitä muodostuu sähkökipinöiden iskiessä kostean
ilman läpi. Viime vuosisadalla valmistettiin sitä
yksinomaan tislaamalla chilesalpietarin ja
rikkihapon seosta. Tapahtuva reaktsioni on seuraava:
SaNOi-(-H,SO, = NaHSO,+HNOa. Tislaus toimi
tetaan vuluruutaretorteissa ja tapahtuu
parhai-t-n alennetussa ilman paineessa, koska t. helposti
hajaantuu typpioksideiksi, hapeksi ja vedeksi.
Hajaantunut t. on väriltään punakeltainen
typpioksidien vaikutuksesta ja sellaista väkevää
f oa nimitetään savuavaksi t:ksi. Sen
out. p. on 1.» l.i ja sitä saadaan kuumentumalla
salpietarin ju rikkihapon seosta kovemmin k iti n
tavallista t:oa valmistettaessa. Puhdas vedetöu
t on väritön, ilmassa savuava hyvin syövyttävä
neste, jonka om.-p. on l.u ja kiehumup. -f- 86° C.
Se on hyvin polttava aine, joka sytyttää puun,
paperin y. m. elimelliset aineet paluinaan. Tämä
-en polttava ominaisuus johtuu sen helposti
irtautuvasta hapesta. Useimmat metallit
liukenevat t:oon muodostaen t:n suoloja 1. uit raat
t e j a, jotka kaikki ov at veteen littkeuevia ja
kuiiineiinettue.ssa hajaantuvia. Tina. antimoni,
platina ja kulta eivät kuitenkaan liukene t:ssa.
T oa käytetään erottamaan kultaa muista
metalleista. esim. hopeasta, ja tämän takia sitä nimi
tetäiin välistä sievedeksi (ruots. skedvatten.
sanasta skcda = erottaa). Tavallinen kaupassa
esiintyvä t., n. s. väkevä t.. on väritön,
I20,t°:ssa C kiehuva neste, jonka om.-p. on 1 .«>.
Se on n. 68%:sta. T:sta saadaan vettä
poistamalla fosforipentoksidilla t:n 1.
salpietari-hapon anhydridia I. typpi
pentoksi-d i a NjO». joka on väritön, n. + 30° :ssa sulava,
helposti räjähtävä kidemassa. T:oa käytetään
väriteollisuudessa nitroaiueiden valmistukseen ju
hupetukseen, rlij ii hdy sai ne teollisuudessa, savut to
mun ruudin, puinpuliruudin, dynamiitin, pikriini
hapon y. m. vnlmistukseen. metallien ja kivien
syövytykseeu, lääkeaineiden, nitraattien, salpie
turihappoesterien (ks. Esterit) y. m.
valmistumiseen.
Tämän vuosisadan alusta alkaen on t :oa alettu
valmistaa ilmasta käsittelemällä typen oksideja
vedellä (ks. S a 1 p i e t a r i t e o 11 i s u u s). Uusin
menetelmä valmistaa t:oa on sen muodostaminen
ammoniakista hapettamalla. T:oa aletaan yhä
enemmän käyttää teollisuudessa. Yksistään Sak
sassa on sitä valmistettu vuosittain n. 100,000 ton
nia. vrt. Salpietari ja Salpietariteol
l i s ti u s. 8. S.
Typpikalkki ks. Kalkkityppi.
Typpioksidi, typen ja hapen koni. yhdistys.
NO. kaasumainen väritön aine. Vaikeasti veteen,
mutta helposti ferrosuolaliuoksiiu liukeneva aine.
jonka kiehuinap. on — 150° C. Happi hapettaa
sen helposti punertavaksi typpitetroksidiksi
seuraavan yhtälön mukaan:
2N0+0, = N,0«.
Sitä valmistetaan liuottamalla esim. vuskea, lyi
jyä tai hopeaa typpihappoon. Nykyään valmis
tetaan sitä teollisuudessa suuret määrät polttu
maila ilmaa sähköliekissä (ks. Salpietari
teollisuus) Birkeland-Eydeu tai Sehönherrin
menetelmän avulla. 8. 8.
Typpioksiduli. ilokaasu, naurukaasu (ks. t i.
Typpipentoksidi ks. T y p p i h a p p o.
Typpiperoksidi ks. Typpitetroksidi.
Typpiryhmä, alkuaineryhmä, johon paitsi
typpeä kuuluvat fosfori, arsenikki ja antimoni
I ks. A 1 k u a i n e i 11 e n periodinen
järjestelmä).
Typpitetroksidi (typpiperoksidi), kausuniuineii
aine. jota valmistetaan esim. lyijynitraattia
kuumentamalla. Sitä muodostuu myös, kun ilman
happi saa vaikuttaa typpioksidiin (ks. t.).
Jäähdytettäessä n. -f 26° :ssa C punanruskea kaasu
tiivistyy nesteeksi, sitä värittömämmäksi mitä
alempi lämpötila on, ja neste kiteytyy vihdoin
10° C sulavaksi kidema&saksi. T:ti kem. kaava
on NsOt. Tällaisena se pysyy vain alhaisessa
lämmössä. Kuumennettaessa se hajaantuu
kahdeksi molekyliksi vhtälön NsO» 2N02 mukaan.
S. S.
Typpitrioksidi ks. Typpihapoke.
Typpivetyhappo (atsoimidi), N3H,
myrkyllinen, helposti räjähtävä, +37°:ssaC kiehuva,
kirkas. haihtuva ja pistäviinhajuinen neste, jota
saadaan m. m. rikkihapon avulla typen ja
natriumin yhdistyksestä. 8. 8.
Typpiyhdistykset, kaikki ne lukuisat kem.
yhdistykset, sekä epäorgaaniset että orgaaniset,
jotka sisältävät typpeä aineosana, sidottuna
muihin alkuaineisiin.
Tyr ks. Skandinaavien muinais
uskonto.
Tyra ks. Thyra.
Tyranni (kreik. lymnnos), yksinvaltias;
sorto-valtias. Niiden taistelujen aikana, joita 7 :iinellii
ja 6:nnella vuosis. tapahtui Kreikassa ylimysval
lan ja kansanvallan välillä, sattui usein, että joku
yksityinen kansan avulla anasti vallan. Näitä
anastuksen kautta valtaan päässeitä hallitsijoita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
