Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tyrosiini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2131
Tyrvään rovastikunta—Tyttökoulu
2132
Tyrvään, Kiikan ja Kiikoisten kunnat Turun
ja Porin lääniä. Pinta-ala (maata) 1,775,» km2;
väkiluku v. 1908 114,910 henkeä (=19,? 1 :tä
km2:iä kohti).
Tyrvään rovastikunta käsittää Tyrvään,
Kiikan, Kiikoisten, Karkun, Suoniemen,
Mouhijärven, Suodenniemen, Lavian, Hämeenkyrön,
Viljakkalan, Ikaalisten, Jämijärven, Parkanon,
Kankaanpään, Karviau ja Honkajoen seurakunnat
Turun arkkihiippakuntaa.
Tyrvään tuomiokunta käsittää seuraavat 3
käräjäkuntaa: 1. Mouhijärvi, Suodenniemi. Lavia,
Karkku ja Suoniemi; 2. Tyrvää (ynnä
Vammalan kauppala), Kiikka ja Kiikoinen; 3.
Huittinen, Kauvatsa, Vampula ja Punkalaidun. Turun
hovioikeuden alainen.
Tyrä ks. Kohju.
Tyräkki ks. E u p h o r b i a.
Tyrärevehtymä ks. K o h j u.
Tyrö, suom. seurakunta Inkerinmaalla
Itä-Inkerin rovastikunnassa Kronstatinlahden
etelärannikolla. T. kuului alkujaan Tuutariin. josta
s< erotettiin eri seurakunnaksi 1642 v:n
paikoilla. V:eeu 1750 kuului siilien myöskin
Retu-saari (Kronstatti). V. 1749 keisarinna Elisabet
rakennutti puukirkon T:n kylään, ja 1831
Nikolai I nykyisen kivikirkon. T:n ranta-alue on
tiheään asuttua; useat suom. kylät ovat Venäjän
vallan aikana saaneet väistyä rannikolle
perustettujen kaupunkien, Oranienbaumin (Kaarostan),
Pietarhovin (Kuusojan) ja Strelnan (Nuolijoen)
tieltä. Väkiluku 8,424 henkeä 63 kylässä. Papin
valitsee seurakunta, vaalin vahvistaa läänin
kuvernööri. p. t.
Tyttökauppa ks. V a 1 k ö i n e n o r j
a-kauppa.
Tyttökoulu. Uskonpuhdistuksen aikana
esiintyy koululaitoksen erityisenä muotona t..
Saksassa n. s. Töehtersehule, tytärkoulu, joka
tarkoittaa naispuolisen nuorison sivistystarpeen
tyydyttämistä. Useat sen ajan merkkimiehet
suunnittelivat koulun järjestämistä. Erasmus Potter
dami lainen (1467-1536) ehdotti samanlaista
tieteellistä opetusta naisille kuin miehille. L u
d-vig Vives (1492-1540) perusteellisesti käsitteli
naisen kasvatusta teoksessaan ,.De iustitutione
feminæ christianæ". »Naisten koreilemishalu ja
joutaviin pikkuseikkoihin takertuminen, heidän
ylimielisyytensä onnen päivinä ja
ryhdittömyy-tensä vastoinkäymisissä johtuu heidän
puuttuvasta sivistyksestään", sanoo Vives. Hän ei
tahdo rajoittaa lahjakkaan tytön opinnoita.
Julkisen elämän toimialoille valmistamista hän
kuitenkaan ei pidä naisen opintojen päämääränä.
Kodin piirissä toimiminen ou hänen
lahjo-leusa ja kutsumuksensa mukainen vaikutusala.
Luther (1484-1546) kiinnitti erikoista
huomiota myöskin tyttöjen kasvatukseen. »Maailma
tarvitsee", hän sanoo, ..taitavia miehiä ja naisia,
että miehet hyvin hallitsisivat maata ja kansaa
ja naiset taidolla hoitaisivat kotia, lapsiaan ja
huonekuntaansa". Uskonpuhdistuksen aikana
alkunsa saaneet kirkko- ja koulujärjestykset
sisältävät myöskin määräyksiä t:ista. Naisen,
yhtä hyvin kuin miehenkin, tuli oppia Haamattua
lukemaan ja ymmärtämään. Tältä kannalta
uskonpuhdistajat arvostelivat tyttöjen opetusta
ja oppilaitoksia. — Saks. ..tytärkoulu" tuskin
ennätti päästä alkuun, kun sitä kohtasi ankara
takatalvi. 30-vuotisen sodan kouluille tuottama
taantumus koski kipeimmin juuri äsken
alkaneita t:uja. Useimmat kokonaan hävisivät
ja rauhan palattua ne olivat kauan aikaa yksi
tyisen yritteliäisyyden varassa, saamatta
kannatusta yhtä vähän kirkolta kuin valtioltakaan
17:unen vuosis. loppupuolella t.-aate uudestaan
virisi. Co meni us (1592-1670) puhui hartaasti
naisen oikeudesta sivistyksen saamiseen. »Rikkaat
ja köyhät, ylhäiset ja alhaiset, pojat ja tytöt
kaupunkien ja maaseudun lapset tarvitsevat ja
ovat oikeutetut saamaan kouluopetusta. Naisen
tulee saada kehittää henkisiä lahjojaan; annet
lakoon hänen oppia latinaa ja suorittaa korkeim
piakin oppiarvoja". — Pietismin virkeä
toiminta koulun alalla nosti myöskin t:n sen
30-vuotisen sodan jälkeisestä lamaannuksen
tilasta. Franeken laitoksissa Haliessa oli m. m.
oivallisesti järjestetty t. Heränneisyydeu aloit
teestä toimi Altenburgissa Magdalenenstift nimi
nen t., jonka perustajana oli kreivi Zinzendorffin
hurskas isoäiti, Henriette von Gersdorff. Huomat
tavaa on, että Francke t:ssaan käytti myöskin
naisvoimia; opettajina oli miehiä, mutta
oppilaiden kasvatuksellinen johto oli uskottu naisille.
Franeken oppilas ja hengenheimolainen, Johan
Julius Hecker, perusti t:n. joka oli Berliinin
nykyisen n. s. ..Königliche EIisabeth-Schule"n
alku. Pietismin koulujen yhteisenä piirteenä oli
vakava kristillinen henki ja käytännöllisen
elämän toimintaan tähtäävä opetus.
Naissivistyksen lämminsydäminen edistäjä
Ranskassa oli Frangois Fénélon (1651
1715). Kirjassaan ..De 1’éducation des filles" hän
esitti tyttöjen kasvatusta koskevat periaatteensa.
Yksinkertaisella, mutta omintakeista miettimistä
herättävällä tavalla ou kehitettävä tytön ymmär
rystä ja harrastusta itsenäiseen tutkimiseen.
Fénelonin aatteiden innostamina hänen ystä
vänsä toteuttivat niitä kouluissa. — Rousseau
(1712-78) ei sovelluttanut uraa-aukovia aatteitaan
tyttöjen kasvatukseen. Käsityksensä naisesta hän
lausuu seuraavin sanoin: »Nainen on luotu
ainoastaan miestä huvittaakseen". Sittenkin
Rousseau’n kasvatusopilliset periaatteet hedel
möittivät t:iiakin. Basedowin (1723-90) esi
tyksessä ..Pian von der Erziehung der Töchter",
niinkuin hänen muissakin julkaisuissaan, on
Rousseau’n aatesuunta selvästi huomattava.
Basedowin julkaisujen johdosta kasvatusopilliset
asiat ja erittäinkin tyttöjen kasvatus joutuivat
vilkkaan ajatustenvaihdon alaisiksi. Sen johdosta
ilmestyi oikein lentokirjasten tulva. Vaadittiin
naiskasvatuksen uudistusta ja sitä, että valtio
huolehtisi myöskin tyttöjen opetuksesta. Asian
periaatteellinen selvittely johti käytännöllisiin
toimenpiteisiin. Lukuisia t :uja perustettiin ja
uudistuksia pantiin toimeen. Valistuskauden
hyö-dyllisyysaatteet painoivat leimansa näihin
oppilaitoksiin. ..Nainen oli kasvatettava
hyödylliseksi perheelleen ja viehättäväksi seuraelämää
varten". — Ranskan vallankumouksen kautta
koko Euroopan herättämä ihmisoikeuden tajunta
johti uuteen käsitykseen naisen
persoonallisuudesta ja työhön hänen sivistyksensä
kohottamiseksi ja syventämiseksi. Vapausaatteen
innostamana Schleiermacher kehotti naisia: »Tavoittele
miesten sivistystä, taidetta, viisautta, kunniaa"
Pestalozzi ssa (1746-1827) ihmisoikeuden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
