Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Tyttökuolu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213^
Tyttökoulu
2134
uutteet naivat lämminsydämisen tulkin. [-„]limis-hengen-] {+„]limis-
hengen+} valoa ja vapauden kaiho on tyydytettävä.
Jokaisen kansalaisen, sukupuoleen ja säätyyn
kiiUtoiuatta. tulee saada sama yleinen
ihmis-sivistys".
Naisasialiikkeen viime vuosisadan loppupuolella
herännyt pyrkimys tehdä nainen yhdenvertaiseksi
miehen kanssa ja antaa hänelle tilaisuutta
hankkia itselleen samanarvoisia tietoja kuin
korkeammat oppikoulut tarjoavat miespuoliselle
nuorisolle, on saanut t:n tarkoitusperiin ja järjestelyn
vilkkatiu pohdinnan alaiseksi. Monissa maissa
t:uja on muodostettu yliopistoon johtaviksi
lyseoiksi. Eri maiden tyttöopistojen asema ja
järjestely ou sangen kirjava. Toisissa, kuten
esim. Saksassa, t:t ovat enimmäkseen
yksi-tyisteu tai kaupunkikuntien ylläpitämiä. Niinpä
esim. 1907 Preussin 128 t:sta ainoastaan 4 oli
valtion täydellisesti kannattamaa. T:t
Ranskassa olivat viime vuosisadan keskivaiheille
kirkollisten järjestöjen hallussa. Nykyisen vuosis.
toiiuintaturmoiuen tasavalta on anastanut
itselleen melkein täydellisen isäntävallan
kasvatuksen ulalla, joten enimmät t:t ovat joutuneet
valtion huostaan. Toiuen eroavaisuus molempien
naapurimaiden välillä on. että Saksan t:issa
toimii etupäässä miesopettajia. Ranskassa
sitävastoin yleinen mielipide on vaatinut
naiskasva-tuksen uskottavaksi unisille. Onpa miesopettajan
nimittäminen t:n opettajaksi miltei
poikkeuksellinen tapaus. Oikeuksiensa puolesfa ovat
naisopettajat täysin miestovereidensa vertaisia.
Skandinuavian t-.t ovat yksityisestä
aloitteesta syntyneet ja yksityisen harrastuksen
avulla kehittyneet. Kuten monessa muussakin
maassa, ei niidenkään t.-laitoksessa ole eheätii
ja selvää yhtenäisyyttä. Sveitsi on monessa
suhteessa asetettava korkeamman
naiskasvatuksen alalla eturiviin kuuluvaksi. T:t ovat joko
valtion omia tai .sauvat siksi runsasta
kannatusta. että opetu- ou maksutonta. Huomattava
piirre on niiden käytännöllinen ja ammatillinen
tarkoitus. Useassa t :s»a on erityinen
kauppa-koululinja. Englannin t:t ovat meidän ja
yleensä mannermaan oloihin verraten aivan
erilaisia. Valtio ei ylläpidä ainoatakaan
korkeampaa tiua. vaan huolehtivat niistä, kuten yleensä
poikakouluistakin, yksityiset.
Suomi. Maunu Tavastin 1440 perustama
Naantalin luostari, jossa noudatettiin pyhän
Birgitan Vadstenan emäluostarille muodostamia
sääntöjä, tarjosi maamme aatelissukuisille
naisille tyyssijan, jossa he, samalla kuu halusivat
rauhassa kääntää mielensä hengellisiin ja
taivaallisiin asioihin, myöskin saivat harjoittaa
hyödyllisiä maallisia toimia, kirjallisia
opintoja ja käsitöitä. Joissakuissa kaupungeissa oli
jo 17:nnen vuosis. keskivaiheilla pikkulasten
kouluja. joissa tytöille annettiin opetusta. Niinpä
esim. näiltä ajoilta mainitaan eräästä
viipurilaisesta tytöätä, joka oli käynyt lastenkoulua, ja
siellä oppinut sisälukua ja kristinuskon
perusteet. Tyttöjen opetus oli siis suurinunuksi osaksi
kodin asiana ja useimmissa tapauksissa se
tarkoitti korkeintaan sisäluvun ja kristinuskon
piiil-totuuksien opetusta. Samalla kannalla pysyivät
asiat vielä seuraavankin vuosis. kuluessa: sen
loppupuolella joihinkuihin pedagogioihin —
ainakin T’uteen Kaarlepyyhyn ja Kristiinankaupun-
kiin — otettiin tyttöjäkin oppilaiksi,
myöhemmin myöskin Kajaanin, Uudenkaupungin ja
Naantalin pedagogioihin.
V. 179;! Turun yliopiston professori, sittemmin
Suomen arkkipiispa, Jaakko Tengström julkaisi
..Aho Tidningar" nimisessä lehdessä kirjoituk
sen ..Reflexioner öfver fruntimmers seder neli
uppfostran" (Mietteitä naisten tnvoista ja kasva
tuksesta), jossa hän selostaa naisen sivistyksen
tarpeellisuutta. Hänen tulee ei vain vaikutuk
sensa vuoksi tulevaan sukupolveen, vaan myöskin
ihmisoikeutensa tähden saada kehittää henkisiä
lahjojaan. Vaikkakin miehet ovat kutsutut hoi
lamaan valtion toimia, jotka vaativat tieteiden
tuntemusta. „ei se kuitenkaan sulje naissttku
puolta sen kalliista oikeuc’estu valistunein
käsityksin arvostella kaikkea sitä, joka koskee ei
ainoastaan heidän yksityistä, vaan myös isiin
maan, jopa koko ihmiskunnan etuja". Tengström
vaati, että ..naissukupuolelle yleisillä varoilla
kustannettaisiin joku kasvatus- tai oppilaitos".
— Joitakuita n. s. pensionej a, joissa tytöille
opetettiin vieraita kieliä, etenkin ranskaa, lau
lua, pianonsoittoa, piirustusta ja hienoja käsi
töitä, tavataan maassamme 19inuen vuosis.
alussa. Sellaisia oli neiti Ithimæuksen pensioni
Helsingissä, rouva Salmbergin ja Saara Wacklinin
Turussa, josta viimemainittu kaupungin, palon
jälkeen muutettiin Helsinkiin.
Ensimäiset julkiset naisoppilaitokset maas
sainme tavataan n. s. Vanhassa Suomessa. V. 1788
Viipuriin perustettuun saks. poikakouluun, n. s
„Hauptschuleen" liitettiin erityinen luokka tyt
töjä varten, n. s. „Demoiselleu-Classe". Haupt
schulen opettajat antoivat opetusta uineissaan
ja n. s. „Aufseherin" 1. ..Gouvernante" valvoi
tyttöjen järjestystä ja siveellistä kasvatusta.
Muutaman vuoden perästä lisättiin siihen toinen
luokka ja 1805 molemmat luokat järjestettiin
itsenäiseksi „Töchterschule" nimiseksi oppilaitok
seksi. Oppiaineina olivat uskonto ja siveysoppi,
saksa, venäjä, ranska, historia, maantieto, las
kento, luonnonhistoria ja teknologia, piirustus
kaunokirjoitus ja käsityöt. V. 1807 perustettiin
Viipuriin 1-luokkainen " t., ..Mädchenschule".
alkeellisempaa opetusta varten. Opetus oli aluksi
maksuton ja koulu avoinna kaikkien kansunker
rosten lapsille. Samanlaisia kouluja syntyi paria
vuotta myöhemmin Haminaan, Käkisalmeen ju
Savonlinnaan. Opetuskielenä oli näissäkin saksan
kieli.
Vm 1809 jälkeen jäi muussa Suomessa pit
kiksi ajoiksi voimaan Ruotsin ajoilta peritty
v:u 1724 kymnaasi- ja koulujärjestys, joka ei
tuntenut julkisia oppilaitoksia naissukupuolta
varten. Yksityisen aloitteesta sai maamme ensi
miiinen t. alkunsa Pestalozzis aatteiden innos
taman Odert Gripenbergin 1835 perustaessa Hei
sinkiin ruotsinkielisen t:n. Opetusta annettiin
samoissa aineissa kuin Viipurin Töchterschulessa
..Gripenbergin t." sai paljon oppilaitu. Samoihin
aikoihin maamme naiskasvatus joutui julkisenkin
arvostelun ’ alaiseksi. Niinpä J. V. Snellmun
kuvaa tyttöpensioneissa annettua sivistystä var
sin ala-arvoiseksi. Parannus sillä alulla on
hänestä mahdollinen vasta silloin, kun valtio
ryhtyy kannattamaan ja valvomaan naisoppilai
toksia. — V. 1843 julkaistiin uusi kymnaasi ju
koulujärjestys. Siinä erityisenä kouluryhmänä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
