Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työaika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-2141
Työaika
2142
^niiden suliteen. 1000 puntiin Itävallassa toimeen
täydellinen tutkimus tehtaiden t:sta. Tällaisia
yleisiä tutkimuksin on edelleen suoritettu
Ruotsissa ja Suomessa (vrt. Työtilasto).
Näiden virallisten tutkimusten rinnalle voidaan
asettaa ne. jotka on suoritettu työväenjärjestöjen
toimesta tai voimassa olevien tarifiisopimusten
määräysten pohjalla.
T:n pituudesta vanhalla ajalla ei ole olemassa
luotettavia tietoja. .Myöskin keskiajasta tiedot
ovat puutteelliset. Lukuisat pyhäpäivät jn
sopi-vain valaistusneuvojen puute lienevät telineet
liian pitkän työpäivän mahdottomaksi.
Ammattikunnat kielsivät yötyön. Vapaamaanantnin
pitäminen oli sääntönä. Koneiden tultua
käytäntöön tapahtui tiissii kohden muutos, jonka
vaikutukset eivät ulottuneet ainoastaan koneiden
ääressä työskenteleviin työläisiin, vaan kaikkiin
muihinkin, joiden kilpailun painosta täytyi
piten-tää t.-aikaansa. Kaikki huomio kiiunitettiin
-iilien, että koneisiin pantu pääoma tuli
mahdollisimman edullisesti käytetyksi. Myöskin pelko,
että koneisiin pantu pliäoma uusien
keksintöjen kautta saattoi mennä hukkaan, pakotti
ottamaan koneet käytäntöön mahdollisimman
suuressa määrässä. Vesivoimalla käyvät tehtaat
koettivat mahdollisimman tarkasti käyttää
hyväkseen niitä aikoja, jolloin vesi oli
korkeimmillaan, ja pitensivät niiden kestäessä t:aa
suunnattomasti. Siellä, missä koneet työskentelivät
enemmän tai vähemmän automaattisesti,
vedottiin tiimiin puolustamiseksi siihen, että työ ei
näissä oloissa ollut ensinkään rasittavaa.
Etenkin Englannin kutoma!eollisuudessa
piten-uettiin näin t:aa siinä määrässä, että 10
tunnin jokapäiväinen t. ei ollut harvinainen. Tämän
seikan vahingolliset vaikutukset esiintyivät sitä
räikeämmin, kuin kutomateollisuus käytti
laajassa mitassa naisia ja lapsia. Runsaasti tietoja
näi-tä asioista on saatavissa niissä
kertomuksissa. joita parlamentin asettamat
tutkimus-komissionit ovat antaneet. Ensimäinen
työväen-suo eluslaki, joka koski kutomatehtaissa
toimivia ..oppilaita", ilmestyi Englannissa 1802 ja
rajoitti päivittäisen t:n 12 tunniksi (ks. Työ
väensuojeluslainsäädäntö).
Tirmokkaimmin pyrki t:aa lyhentämään
Robert Owen (ks. t.), joka omassa puuvillatehtaan
saan lyhensi t:n ensin 11 ja sitten 10’/s
tunniksi. Tässä häntä johtivat ensi sijassa
ihmisystävälliset vaikuttimet, mutta hän huomasi
pian, että työväki lyhempänä t :na tuotti
jotenkin yhtä paljon kuin varemmin pitempänä t :na.
Kun muut tehtailijat eivät kumminkaan
ottaneet noudattaaksensa hänen esimerkkiänsä, vaati
hän t.-n rajoittamista lainsäädäntötietä. V:sta
1817 Owen ponnistelee 8-tuntisen työpäivän
aikaansaamiseksi. Hänen vaatimuksistaan ei
kuitenkaan vielä ollut käytännöllisiä
seurauksia. Vasta 1847 saatettiin voimaan 10-tuntinen
päivä (vastaten 58 tuntia viikossa) naisiin ja
nuoriin työntekijöihin nähden Englannin kutomn-
t eollisuudessa.
Englannin tehdaslait koskivat aluksi
ainoastaan kutomateollisuiitta. Kun työväen
yhteenliittymistä ehkäisevä kielto oli 1824 kumottu,
alkoi ammattiyhdistyksissä esiintyä
vaatimuksia t:n yleisestä rajoittamisesta. Niiden
Lon-t»rw.su 1871 pidetyssä kongressissa määrättiin S-
tuntinen työpäivä siksi päämääräksi, johon
ammattiyhdistysten tuli pyrkiä. Mitään yleistä
t:n rajoitusta ei Englannissa ole pantu toimeen,
mutta naisten ja lasten t:n rajoittamisesta niine
tut määräykset ovat vaikuttaneet myöskin
miesten t:aan. Nyttemmin ou 10 tuntia pitempi t.
olemassa ainoastauu kutomateollisuudessa. Muissa
teollisuushaaroissa saattaa pitää 9-tuntista työ
päivää voimaan saatettuna. Sitäpaitsi on
huomattava, että sunnuntailcpou pidetään hyvin anka
rasti voimassa ja että työ melkein poikkeukset
tomasti päättyy lauantaisin aikuisemmin kuin
muina päivinä.
Saksan tehdasteollisuudessa ja erityisesti
kutomateollisuudessa on yleensä ollut vallalla
pitkä t., v. 1870 lähinnä seuranneina aikoina 12
tuntia. Ammattiyhdistysten yhä tehokkaammaksi
käyneen painostuksen kautta on t:aa kuitenkin
täälläkin saatu lyhennetyksi. Sääntönä on
nyttemmin 10-tuntinen t., eräissä ammateissa se on
vieläkin lyhempi. Yleensä t. on lyhempi länti
sillä teollisuusalueilla kuin idän
maanviljelysalueilla. Itävallassa on tosin voimassa 11
tunnin maksi maalit.. mutta aivan auliisti
myönnettyjen poikkeusten johdosta on tosiasial
linen t. usein pitempi. Ranskassa on t."
yleensä 10 tuntia tai vähän enemmän,
maakunnissa pitempi kuin Pariisissa. Belgiassa on
yleensä sangen pitkä t. 1901 oli kutomateollisuu
den työntekijöistä 84%:illa II tuntia ja eneni
män. 1908 toimeenpannun tutkimuksen mukaan
oli n. 30%:illa Tanskan teollisuustyöväkeä
10:tä tuntia lyhempi työpäivä, n. 60%:illa tasan
10 tuntia ja n. 10%:illa enemmän kuin 10
tuntia. Ruotsissa on suoritettu laajaperäinen
v:n 1905 t:aa koskeva tutkimus, jonka mukaan
39%:illa työväkeä oli vähemmän kuin 12 tun
tia päivässä, 44% :illa tasan 12 tuntia, 11 % :illa
enemmän kuin 12 tuntia, ja 0%:illa oli t.
epämääräinen tai tuntematon. M aksi ma ai
i-tvöaika (ks. t.) on Sveitsissä v:stal914
lähtien lyhennetty 10 tunniksi ja pyhäpäivän
edellisenä päivänä 9 tunniksi; Uruguayn
tasavallassa on 1915 saatettu voimaan 8-tuntinen
työpäivä.
Naisten ja lasten t- on yleensä lyhempi kuin
miesten, mikä perustuu erityisiin
työväensuoje-luslakien määräyksiin, vrt. Naisten
suojelus. Nuoret työntekijät ja
Työväen-s u o j e 1 u s 1 a i n s ä ä d ä n t ö.
S ii o m e n teollisuudessa ennen huhtik. 1917
tapahtunutta täydellistä muutosta vallinneesta
t:stn antaa tietoja 1909 suoritettu tutkimus ynnä
eri ammatteja koskevat työtilastolliset
tutkimukset. V:n 1909 tiedustelusta saadaan päivisin
työskentelevien viikottaiseen traan nähden seuraava
selvitys:
viikottainen
tvtlaika
tyUvBen °/„
lukuni II llrtl
48 tumin ja vähemmän 1,318 "2jo
«-57 tuntia 24,9»! 37,,
57- 60 „ :W.2K1 49^
60 - 69 „ 6,895 lOj
69 tuntia ja enemmän _909_
Summa 67,376 100,o
Tavallisin t. on 57 ja 00 tunnin välillä ja on
useimmissa tapauksissa tasan 00 tuntia. Sitten
seuraa 54 ja 57 tunnin välinen t., joka
useimmissa tapauksissa on tasan 57 tuntia. Nämä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
