Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Työaika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
2143
Työaika
2144
molemmat t:t oval siinä määrin voitolla, että ne
käsittävät n. s/4 kaikista työntekijöistä.
Metalliteollisuuden isommissa tehtaissa ja työ
pajoissa 011 kaikkiaan 93%:illa työläisiä 54 a
liO tunnin välinen t. Helsingissä ei t. missään
ole 57 tuntia pitempi. Tiilitehtaissa, missä
työllä kumminkin suurelta osalta on
sesonki-työn leima, t. on pitkä, aina 12 tuntiin asti
päivässä. Lasitehtaiden piiivätyöntekijöistä on n.
63% :illa 54-58 tunnin t, Kutomateollisuudessa
kaikkien työntekijäin t. on jotenkin yhtäläinen,
siten nim. että se keskittyy kahden ajan
ympärille ollen ’/3:1 le työntekijöitä 57 tuntia, 2/s:lle
60 tuntia. Myöskin puuhiomoiden, selluloosa- ja
paperitehtaiden päivätvöntekijäin t.. keskittyy
sangen ahtaisiin rajoihin ollen 02%:ille
työntekijöitä 57-60 tuntia. Pisin t. näyttää olevan
sahateollisuudessa. Ainoastaan 5% tilia työväkeä
on 57 tuntia tai vähemmän. Useimpain
sahatyö-läisten (83% :ia) t. on 57 ja 63 tunnin välillä.
Lähes 10%:illa on 63-66 tunnin pituinen t.. s. o.
tavallisesti 11 tuntia päivässä.
Vaatetusteollisuudessa t. verstassa harvoin on 60 tuntia
pitempi. Tällöin on kuitenkin huomattava, että
suurempi osa tähän teollisuusryhmään kuuluvaa
työväkeä ei työskentele verstassa. vaan
kotonaan, missä on aivan mahdotonta päästä t:n
perille. Meikäläisestä työväestä on kirjaltajain
onnistunut saavuttaa lyliyiu t., sillä 90% tilia
heistä on 48-51 tunnin t. Tämä on määrätty
työnantajain ja työntekijäin välisessä
tariffisopi-tnuksessa, joka koskee koko maata.
Erikoisasemassa olivat aikaisemmin maamme
leipurityöläi-set osaksi takapajulle jääneiden työolojensa,
osaksi pitkän ttnsa johdosta. Leipomoista
toimitetussa työtilastollisessa tutkimuksessa (v. 1905)
todettiin aina 125 tuntiin nouseva viikottainen
t.. josta suuri osa tuli öiden osalle. Voimassa
olevassa leipomolaissa t. on rajoitettu 48
tunniksi viikossa ja yötyö on poistettu (vrt. T y
ö-v ä e n s u o j e 1 u s 1 a i n s ä ä d ii n t ö).
Yötyön saattavat tehdä tarpeelliseksi useat
seikat: satunnainen lisääntynyt kysyntä,
vaihto-levä vesivoima, lämpömäärä, lisääntynyt
tuotanto ja teknilliset syyt. Sahoissa tehdään
yötyötä tuotannon lisäämiseksi, lasitehtaissa ja
paperiteollisuuteen kuuluvissa .tehtaissa
teknillisistä syistä. Lasitehtaissa on sulatettu massa
muokattava kokonaan huolimatta siitä
tapahtuuko se päivällä vai yöllä. Paperiteollisuuden
koneiden keskeyttäminen lisäisi suuresti
tuotantokustannuksia ja vaikuttaisi raaka-aineen
menetystä. Masuuni käy vuosikausia, ennenkuin
se sammutetaan.
Siellä, missä yötyö on säännöllistä, työ
jakaantuu vuoroihin, eri työläiset kussakin vuorossa.
Vuorotyö suoritetaan kahdessa tai kolmessa
vuorossa. Edellisessä tapauksessa vuorot
vaihtuvat kaksi kertaa vuorokaudessa, toinen
toimien päivällä, toinen yöllä. Työkunnan vaihto
tapahtuu kerran viikossa. Vaihdon
tapahtuessa siirtyy se työkunta, joka viikon
kuluessa on työskennellyt päivällä, yötyöhön,
ja on niinmuodoin työssä 24 tuntia yhteen
menoon. Toisella työkunnalla sitä vastoin on 24
tunnin keskeytymätön lepo. Seuraavalla viikolla
työkuntain osat ovat vaihtuneet. Toisin 011 asian
laita, kun työ on jaettu kolmeen vuoroon. Jokai
neil työkunta tekee silloin työtä vain 8 tuntia
yhteen menoon ja jokaisen työkunnan toisiaan
seuraavien ttjen välissä on 16 tunnin lepotlika
Kun vuorojen vaihto tapahtuu, muutetaan joka
vuoro 8 tuntia eteenpäin, mutta vaihdon tapah
tuessa jää kuitenkin 8 tuntia lepoa varten.
Paperiteollisuudessa on alkuansa ollut vallalla
kaksivuoroinen työjärjestys. Tässä tapahtui
muutos, kun Kymin o.-y. 1907 otti käytäntöön kolmi
vuoroisen työn ja sen esimerkkiä seurasivat muut
Sittemmin huonontuneitteu konjunktuurien joh
dosta palattiin kuitenkin kaksivuoroiseen työ
hön. Kahdessa vuorossa työskentelevillä on
\iikossa keskimäärin 65-84 tuntinen työaika,
kun taas kolmessa vuorossa työskentelevillä on
48 64 tuntinen. Keskeytymätön sunnuntailepo on
jälkimäisessä tapauksessa pitempi kuin
edellisessä. Sahoissa tehdään työtä ainoastaan kali
dessa vuorossa ja t. on viikossa keskimäärin
50-66 tuntia. Vuorotyössä t. niinmuodoin on usein
paljon pitempi kuin tavallisessa päivätyössä, ja
tämä on sitä arveluttavampaa kuin
vuorotyöläiset tekevät puolet tistaan työtä öisin. Safia
teollisuudessa vuorotyöläisillä on työn aikana
lepohetkiä eivätkä he yleensä tee työtä
sunnuntaisin, jotavastoin paperiteollisuudessa vuorotyö
Iäiset eivät voi saada varsinaisia lepohetkiä tai
lakata työstä sunnuntaisin, koska koneen käyntiä
ei voida keskeyttää.
Niinkuin jo huomautettiin, tapahtui huhtik.
1917 täydellinen muutos Suomen teollisuus- ja
käsityöammattien ttssa. Maaliskuun vallankumouk
sella takaisin saavutetun vapauden rohkaisemana
ja tietäen, että sillä oli enemmistö sekä
hallituksessa että valtiopäivillä, työväki huhtikuussa
esitti vaatimuksen 8-tuntisen työpäivän
voimaansaattamisesta, mikä vaatimus jo vuosikymmeniä
on ollut sosiaalidemokratian ohjelmassa kaikissa
maissa. Tämä vaatimus tuotiin esiin osaksi eri
teollisuuslaitoksissa, osaksi sen myöskin esittivät
työväen järjestöt kokonaisiin teollisuusryhmiin
nähden. Tarmokkaimman ja yhtenäisimmän
ilmaisunsa puheena oleva vaatimus sai
metalliteollisuudessa. Huhtikuun 18 p. puhkesi lakko,
mutta jo samana päivänä metalliteollisuuden
työnantajain liitto hyväksyi työväen
vaatimuksen, että pisin varsinainen t. olisi 47 tuntia
viikossa ja enintään 8 tuntia päivässä, paitsi
lauantaisin ja pyhäpäivän aattoina 7 tuntia, v. m.
Yleensä lienee 8-tuntinen työpäivä pantti
toukokuusta 1917 lähtien toimeen melkein kaikkialla
teollisuuden alalla ja myöskin suuressa osassa
käsityöammatteja. Jo aikaisemmin oli senaatti
määrännyt 8-tuntisen työpäivän
voimaansaatetta-vaksi kirjapainossaan ja valtionrautateiden
kone-jiajoissa. Tämä liike on sittemmin levinnyt
myöskin teollisuuden ulkopuolella oleville aloille,
niinkuin konttori- ja puotitöihin, kylpylaitoksiin,
kotipalveluksesi! sekä maatalouteen. Ileinäk. 14 p.
1917 eduskunta hyväksyi ehdotuksen laiksi
8-tuutisesta työpäivästä teollisuusammateissa.
G. R. S.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
