- Project Runeberg -  Typografinen Muistolehti/Typografiskt Minnesblad 1642-1892 /
33

(1892) Tema: Printing and typography
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjasinten alalta af Vilho Soini

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

kokeet ovat vaan osottaneet, että se lyijyn ja
antimonin seos, josta jo Gutenberg kirjasimensa valoi,
on tarkoitukseen kaikkein soveliain.

Onko tuo kirjasinten täydellisyys ainaisesti
kestävä? Eikö ihmishenki voi keksiä muuta yhtä
käytännöllistä reproduktsionikeinoa kuin irtonaisten
kirjasinten yhteenlatominen on? Näyttääpä todellakin
siltä kuin se olisi mahdotonta. Irtonaisilla
kirjasimilla on eräs voimallinen liittolainen, nimittäin
kirjottajain ja latojain erehtyväisyys ja —
huolimattomuus. Se on korjauksen mahdollisuus, joka tekee
irtonaiset kirjasimet niin erinomaisen mukaviksi sekä
kirjottajille että latojille, sillä kummallekin on
sangen lohduttavaa tietää että on aina mahdollista
korjata ja parannella ensi työnsä jälkiä.

Mutta ajatelkaamme että olisi sellainen
ideali-ihminen, joka esim. voisi kirjotuskoneella
virheettömästi kirjottaa sivun toisensa perästä — silloin ei
enään tarvittaisi kirjasimia ollenkaan. Tavallisissa
painokoneissa käytettäviä reproduktsionikeinoja olisi
silloin useampia tarjolla. Kirjotuskone voitaisiin
helposti laittaa sellaiseksi että se iskisi kirjaimet
hiukan syvemmälle esim. pehmeään pahviin tai muuhun
sellaiseen aineesen ja siten syntyisi matritsi, josta
joko valamalla tai galvanoplastillisilla keinoilla
saataisiin stereotypilevy. — Keino, joka myöskin tätä
nykyä melkein itsestään tarjoutuu, on valokuvaus.
Ajatellaan että tuo ideali-ihminen on kirjotuskoneella
„naputtanut“ sivun täyteen virheetöntä tekstiä.
Tämä „käsikirjoitus“ asetetaan valokuvauskoneen eteen,
yks kaks otetaan siitä fototypia-plootu sillä tavalla
kuin sitä jo tehdään joka päivä tuhansissa paikoissa
ympäri maailmaa, ja niin olisi taas saatu
painokoneessa käytettävä stereotypi- (tässä tapauksessa
fototypi)-levy ilman kirjasimia ja latomista.

Keinoja voisi olla muitakin; voisipa ajatella
koko painokonekin poistetuksi ja reproduktsionin
tapahtuvan kokonaan valokuvauksen avulla. Nyt jo
valmistetaan niin valonarkoja papereita että valoitus,
joka kestää ainoastaan pienen osan sekuntia, riittää
kuvan synnyttämiseen; itse valokuvaus ei siis
suinkaan pitkiä aikoja kuluttaisi, jos vaan opittaisiin
valmistamaan valonarkaa paperia kylläksi halvalla.

Mutta jättäkäämme kaikki haaveilut, sillä
haaveiluitahan nämät mietteet kuitenkin ovat niin kauan
kuin kirjailijat eivät ole ideali-ihmisiä kirjotuskoneen
käyttämisessä. Jos ajateltaisiinkin että erityiset
henkilöt toimittaisivat tuota konekirjoitusta ja siis
tavallansa astuisivat nykyisten latojain sijaan, niin
on sittekin aloja, jopa varsin tärkeitäkin, joissa
sellainen reproduktsionitapa näyttää mahdottomalta.
Sellaisia ovat kaikki ne tilaisuudet, joissa useampi
kirjottaja on yht’aikaa osallisena saman
painotuotteen valmistamisessa sekä missä useampia erilaisia
stiilejä yhtä haavaa käytetään, siis esim.
sanomalehtityössä. Mutta toiselta puolen ei myöskään ole
missään säädetty että sanomalehdillä välttämättömästi
pitää olla se kirjava ulkoasu, johon meillä on
totuttu. Englantilaiset sanomalehdet ovat jo stiilien
puolesta paljon yksinkertaisempia ja mitä
affäri-ilmoituksiin tulee, joissa suurinta stiilien
moninaisuutta käytetään, voittavat kuvat niissä yhä
enemmän alaa ja teksti tehdään vähemmän
silmiinpistäväksi.

Kuinka käyneekin vastaisuudessa, kirjasinten
valta on jo kestänyt niin kauan, että sopii
kummastella kuinka ne kaiken muun edistyksen ohella ovat
saaneet pysyä alkuperäisessä tilassaan. Mutta ehkä
syy onkin siinä, että kaikki muu edistys on juuri
niiden avulla ollut mahdollinen. Neljä ja puoli
vuosisataa ovat ne täyttäneet ajan vaatimukset ja sen
vuoksi ne ovat pysyneet muuttumattomina.
Täyttävätkö ne vieläkin — sitä kai olisi liian rohkeata
epäillä. Mutta onhan lupa kysyä.

                                                                Vilho Soini.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 04:32:37 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/typografi/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free