Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
185
laadeja, joissa hän m. m. on käsitellyt samoja aiheita kuin J. J.
Nervander aikoinaan muhkeaksi ruotsinkieliseksi runoelmaksi
muodostamassaan »Jeftan tyttären» tarinassa ja Kaarlo Bergbom
suomenkielisessä esikoisessaan »Belsazarin pidot», on Uotilalta muutamia
muitakin (onnetonta lempeä kuvaavia) ballaadeja, kuten Kaarinan
veri, Ilmari, Avaa! ja Neidonvuori, joka viimemainittu hiukan
vivahtaa kansanballaadiin »Kreivin svlissä istunut».
Vahvasti karjalaisen tai oikeammin sanoen rajakarjalaisen
eri-koissävyn, varsinkin kielellisessä suhteessa, tuo uudempaan
taiderunouteemme August Ahlqvistin työn jatkaja
suomalais-ugrilai-sena kielentutkijana ja tämän tieteen yliopistollisena edustajana
Arvid Oskar Kustaa Genetz eli
Arvi Jännes
kuten hän itseään runoilijana ja suomenkielisenä kirjailijana
nimittää. Myös runoilijana hän on Oksasen hengenheimolaisia.
Jännes syntyi kruununvoudin poikana Impilahdella 1 p. heinäk.
1848. Yliopistossa (ylioppilas 1866, filos. kand. 1871) hän Ahlqvistin
johdolla antautui etusijassa suomen ja sen sukukielien tutkimiseen,
tullen 1877 filos. tohtoriksi ja suomenkielen dosentiksi. Nimitettiin
samana vuonna suomen- ja ruotsinkielen lehtoriksi Hämeenlinnan
suomalaiseen normaalilyseoon ja siirtyi koulun kera jälleen
Helsinkiin v. 1887. Tuli Ahlqvistin jälkeen suomen kielen ja kirjallisuuden
professoriksi v. 1891 ja vaihtoi tämän viran 1893 uuteen
professorinvirkaan suomalais-ugrilaisessa kielitieteessä. Nimitettiin 1901
senaattoriksi ja kirkollisasiain päälliköksi. Erosi senaatista
»suurlakon» jälkeen v. 1905. — Oli Yrjö-Koskisen jälkeen Suomal. Kirj.
Seuran esimiehenä vv. 1892—1902.
Jänneksen kuten Oksasenkin elämäntyö on pääasiallisesti
ollut tiedemiehen eikä runoilijan. Vain lomahetkinä hän on
runottaria palvellut eikä näy enemmän kuin Oksanenkaan ansioitaan siinä
suhteessa korkealle arvostelevan. Suomalais-ugrilainen kielitiede
lukee Jänneksen etumaisten miestensä joukkoon. Ahlqvistin jälkiä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
