- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
217

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

217

nimiseksi kokoelmaksi. Paraat. ovat lapsimaailmalle sepitetyt
somat Kehtolaulut (kymmenkunta laulelmaa) y. m. pikkurunot (esim.
Paimenen pyhä). Niissä kuvastuu runoniekan lempeä sydän ja
harras mieli. Mukiinmeneviä ovat myös monet kansanomaiset
kuvaukset; niissä tekijä näkyy liikkuvan tutulla alalla. Monet ovat
tilapäisiä ja isänmaallisia runoja, joista ballaadintapaiset ovat vähimmin
onnistuneita. — Mustakallion runokieli on jokseenkin sujuvaa,
mutta sisältää kosolta luvattomia lyhennyksiä y. m. kompastuksia.
Eräänlainen mietous ja värittömyys osaltaan haittaa hänen
runojaan.

Nimimerkki Kaarlo Hemmo, jonka takana 011 Kaarlo Herman
Tiihonen (synt. Rautalammilla 7. 10. 1858, toiminut v. t.
kansakoulunopettajana, sanomalehtimiehenä, asioitsijana ja vihdoin
maanviljelijänä Rautalammilla) julkaisi kaksi vihkoa Kynäelmiä vv.
1886 ja 1888, joista jälkimäinen sisältää muutamia
»suorasanaisiakin kokeita», ja jutelmakokoelman Välipalaksi (1889). Paljoa myö-

%

hemmin on Hemmolta ilmestynyt uusia jutelmakokoelmia kuten
Nämä vasta juttuja (1908) ja liman vaan aikojaan (1909). —
Rauta-lampilaisena ja savolaisena on mehevä kieli ja muhoileva leikillisyys
Hemmon parhaat avut, varsinkin hänen suorasanaisissa
kyhäelmissään, joiden joukossa 011 monta hullunkurista juttua ja muistelmaa.
Niitä kyllä »välipalaksi» ja noin »ilman vaan aikojaan» huvikseen
lukee. Hemmo onkin meidän köyhän humoristisen
jutelmakirjalli-suutemme kepeitä tienraivaajia, jolla mahdollisesti amerikkalaisen
humoristin Mark Twainin jutut ovat kajastelleet mielessä.
Mainittakoon Hemmon kynäelmistä hullunkurinen koulumuistelma
Karse-riin hirttäytynyt ja repäisevä murrejuttu Kurjuksen-kulkusta
pelastunut. — Isänmaa, luonto ja lempi ovat etusijassa Hemmon laulujen
aiheina; usein myös leikilliset tilapääkuvat. Mitään erityistä
omintakeisuutta enemmän sisällyksen kuin muodon puolesta Hemmon
runot eivät juuri osota, mutta ne ovat muuten raikkaita, tyyniä
ja herttaisia, varsinkin ensimäiset »kynäelmät». Toisen vihkon runot
ovat pitkäveteisempiä ja laimeampia. Runopuku on yleensä siisti
ja sujuva. Leikillisistä runoista mainittakoon varsinkin Ystäväni,
jonka lopussa vasta tulee ilmi, että tuo niin hellä, herttainen ja
lämmin ystävä onkin — kamarin lämpöä antava uuni. Vaikkapa eräs
arvostelija (B. F. Godenhjelm Valvojassa 1887) lausuikin että »hra

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:41:57 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/uudempi/1/0221.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free