- Project Runeberg -  Uudempi suomalainen kirjallisuus / 1. Vanhempi eli perustava aika /
218

(1911-1912) Author: Oskar Albin Kallio
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laulurunous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

218

Hemmo on näissä kynäelmissä osottanut todellisia runoilemisen
intoa», kuivui tämä innon lähde jokseenkin vähiin — nähtävästi
siitä sittenkin puuttui se oikea voimakas runosuoni.

Nimimerkki Leimu kokosi v. 1888 runonsa pieneen
Kevät-unel-mia nimiseen vihkoon. Sama salanimi oli jo v. 1884 toimittanut
Julius Krohnin »Helmivyön» malliin lyhyillä elämäkerrallisilla
tiedoilla varustetun Väinölä nimisen valikoiman suomalaista
laulurunoutta kansanrunoudesta ja Agricolasta alkaen nykyaikaan saakka,
sitä myöhemmin uusissa painoksissa yhä täydentäen. Leimun
painoon toimittama on myös valikoima uudempain kansanrunoilijani
runoja nimellä Kahdeksantoista runoniekkaa (1889) ja alkutekstin
mukaan korjattu 16. painos Mathias Salamniuksen vanhasta (1690)
hengellisestä eepoksesta Ilolaulu Jeesuksesta (1886), joka epäilemättä
on etevin suomenkielinen runoteos Ruotsin vallan ajalta, —
Leimu-nimen takana on historiantutkija ja professori Kustavi Grotenfelt
(synt. Helsingissä 27. 4. 1861, Pohjoismaiden historian dosentti
1887, ylimäär. professori 1905), joka nuorekkaista
»kevät-unelmis-taan» pian siirtyi valaisemaan Suomen historian vaiheita, varsinkin
1500-lukua, käyttäen historiallisena kirjailijana milt’ei yksinomaan
suomenkieltä. Tämä puoli hänen kirjailijatoimestaan kuuluu
oikeastaan uudemman kirjallisuutemme myöhempään kehitysjaksoon
(pääteos lavea, kuvallinen Suomen historia uskonpuhdistuksen
aikakaudella 1521—1617, 1902). — Leimun runot ovat intomielisen
nuorukaisen ihanteellisia »kevät-unelmia» ja laulelevat tavallisimmin
isänmaasta, hengenvapaudesta, keväästä, kukista ja lemmestä.
Keskellä realismin ja naturalismin remuisaa voittokulkua hän yhä
vielä kuten ainakin »ritari peloton ja moitteeton» uskaltaa
runoissaan »toivoa, rakastaa ja innostua» jopa kehottaa muitakin samoin
tekemään, ja on tyytyväinen, kun on, vaikkapa matalamminkin
sävelin, saanut rehellisesti lausua julki sanottavansa: dixi et salvavi
animam meam. Muutapa hän kai ei ole tahtonutkaan.

Vuotta aikaisemmin eli 1887 ilmestyi runovihko Köynnöksiä,
jonka sepittäjä oli kansakoulunopettaja Juho Laine (alkujaan Hanell,
synt. Viitasaarella 30. 1. 1856, palvellut v:sta 1879 opettajana
monessa paikassa, v:sta 1886 Porissa), laineen runot ovat kielellisesti
ja muodollisesti hyvin sujuvia ja vaivattomia. Sisällys on vakavaa
ihanteellista laatua, aiheina isänmaa, lempi, kotiseutu ja luonto.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:41:57 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/uudempi/1/0222.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free