Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Uudempi realismi ja »Nuori Suomi»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
Monet Reijosen kertoelmat ovat, kuten sanottu, sisällykseltään
romanttisia, aiheina tavallisesti joku rahvaanihmisten romanttinen
ja tunteellinen lemmentarina. Sievin ja idyllisin siihen suuntaan on
epäilemättä tuo herttainen Muistelma Savosia, jossa somasti
kerrotaan, kuinka Niemelän torpan tytär ja ujo renki yhdessä elää
jurot-tavat rakkauttaan toisilleen ilmaisematta 30 vuotta ja tekevät
sill’-aikaa mökkinsä vauraaksi taloksi, ennenkuin lemmentunnustukseen
ehtivät. Samoin »ei lempi leikin vuoksi» aihetta hilpeästi, joskin
lopulta vakavasävyisesti käsittelevä Kymmenniekka, lauttapäällikkö,
joka juopottelevaa tukkipomoa kiusatakseen omituisella tenhollaan
(vrt. Linnankosken Olavia »Laulussa tulipunaisesta kukasta»)
kääntää tämän mielitietyn rakkauden itseensä, vaikkapa onkin jo
naimisissa oleva mies, mutta saa leikissä haavan omaankin sydämeensä!
Romanttisempia aiheenpitelyltä ovat esim. Odotuskallio,
Lautta-Jussin tyttö ja Synkeän Matin juttu. Kaameaa karjalaisten
rajariitojen ja heimosotien romantiikkaa Isonvihan ajoilta sisältää
Reijosen ainoa historiallistaustainen novelli Tuulivaaralaiset, jossa
Karjalan mahtavan luonnon suuripiirteinen kuvaus tehoisasti säestää
itse tapausten voimakasta ja romanttista jännitystä.
Useissa kertoelmissaan kuvaa Reijonen pohjoiskarjalaisten tutun
vieraan, hyytävän hallan, tuhotöitä sekä luonnossa että ihmisissä.
Sellaisia liikuttavia hallan ja kurjuuden kuvauksia ovat esim.
Lohdutus, Huonona aikana, Sokea Pietari ja varsinkin Nälkävuonna,
minkä loppu, suuren nälkämatkueen nääntyminen Maanselän autioon
korpeen ja hirveään lumimyrskyyn, on traagillisen valtaavasti
kerrottu. — Muutamissa kertoelmissaan Reijonen kääntää katkeran
ivansa kärjen turhamaisia ja tyhmänpöyhkeitä säätyläisiä ja heidän
matkijoitaan vastaan. Sellaisia ovat esim. Veljekset, Kosto,
Herrasmies, Yleinen suru, Paksulan parikunta ja Herrasväkeä. Näissä hänen
ivansa helposti ampuu yli maalin. Huomattava aiheeltaan,
vaikkapa muuten vain keskeneräinen luonnos, on häikäilemätön,
kerju-rista pohataksi kohoova Ulisko, joka aiheellisesti muistuttaa
Kiel-landin »Jaakoppia».
Reijosen laajimmassa novellissa Vaihdokkaassa on myös viljalti
sekä realismia että romantiikkaa. Perin realistinen ja
kansanomainen on varsinkin novellin alkupuoli, köyhän loispojan Jeriko Kaiku-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
