Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
II
Tuo laaja, uljas ulappa se siinti houkutellen
Ja sinne aina mieli mun nyt hehkui intoellen:
Ei auta äidin varoitus, ei kyyneltulvat auta,
Mun täytyy tuonne otteluun, vaikk’ olkoon tuo mun hauta.
En lahden tyyntä soutamaan mä ainiaaksi luotu,
Mun lienee myöskin kuntoain kai kerran koittaa suotu,
Ja vaikka voimat voipukoon ja menköön halki haaksi,
Mun täytyy ennen koitella kuin kuolen, muutun maaksi.
Näin mietin nuorra mielessäin ja kiihko tuosta karttuu,
Mä vanhenen ja voimistun ja vartaloni varttuu;
Niin työnnän venhon vesillen ja ruoriin muka astun,
Vaan virran pyörre valtaa mun kuin pienen pilkelastun.
Tuo pyörre mua miellyttää, sen vauhti huimaa päätä,
Tää onhan sentään elämää, ei aina tyyntä säätä;
Mä laulan, nautin, riemuitsen nyt ristiaallokossa
Ja vauhdin vuoksi aatokset on vallan huumiossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
