Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
BtTOYARD KIPLING
käytettäväkseni kun tulen täysi-ikäiseksi. Onhan siinä
kyllin aluksi."
„Ah, minä olen rikas," sanoi Maisie. „Minulla
on kolmesataa puntaa vuodessa, joita saan aivan itse
käyttää täytettyäni kaksikymmentäyksi vuotta. Siitä
syystä rouva Jennett on ystävällisempi minulle kuin
sinulle. Mutta minä tahtoisin, että minulla olisi joku
omainen — isä tai äiti."
„Sinä olet minun omani," sanoi Dick, »ikuisesti
minun."
„Niin, me kuulumme yhteen — ikuisesti. Se
on niin hauskaa." Maisie puristi Dickin käsivartta.
Ystävällinen pimeys varjosi heidät molemmat ja
rohkaistuna siitä, että hän ei voinut nähdä muuta kuin
Maisien profiilin ja pitkät, harmaita silmiä
varjostavat silmäripset, Dick sai juuri ulkoovella sanotuksi
ne sanat, joita hän oli itsekseen hokenut kahden
viimeisen tunnin kuluessa:
„Ja minä — minä rakastan sinua, Maisie."
Sen hän lausui kuiskaten, mutta hänestä tuntui
kuin se kuiskaus olisi kajahtanut yli koko maailman
— saman maailman, jota hän läksisi huomenna tai
ylihuomenna valloittamaan.
Kotona syntyi kohtaus, jota ei voi kaiken kurin
nimessä kertoa. Rouva Jennett aikoi hyökätä hänen
kimppuunsa ensiksi sanomattomasta ajan
laimiinlyömi-sestä ja toiseksi siksi, että hän oli melkein tappanut
itsensä luvattomalla aseella.
„Minä leikin sillä, ja se laukesi itsestään," sanoi
Dick, kun ruudin mustuttama poski ei ollut enää
salattavissa, „mutta jos te luulette saavanne lyödä
minua, niin erehdytte. Te ette ikinä enää koske mi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
