Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VALON KADOTESSA
3’
tuo täydellinen välinpitämättömyys sanattomasta
kaipauksesta, joka masensi ja musersi hänen sieluaan.
Hän on tavallaan herra tässä talossa, — vaikka
hänen herruutensa rajoittui puoleen iltapäivään kerran
viikossa, mutta sillä ajalla hän oli todellakin herra.
Maisie oli oppinut kääntymään hänen puoleensa
kaikenlaisissa asioissa, jotka koskivat milloin taulujen
lähettämistä, milloin nokista vierashuoneen uunia,
milloin mitäkin. Punatukkainen tyttö ei koskaan
kysynyt häneltä mitään, vaan tyytyi nurkumatta
hänen läsnäoloonsa ja katseli häntä koko ajan.
Hän huomasi että tyttöjen ruokaverot olivat
säännöttömät ja huolimattomasti laaditut.
Tavallisesti heillä oli vain teetä ja hedelmiä ja kakkua,
aivan kuten hän oli alusta pitäen epäillyt. Tytöt
olivat kyllä joka viikko käyvinään ostoksilla
ruokakaupoissa, mutta itse asiassa he elivät kuin taivaan
lintuset. Maisie tuhlasi suurimman osan tuloistaan
malleihin ja punatukkaisen tytön lempihulluutena
oli yhtä hienon hienot työkalut kuin hänen työnsä
oli karkeata.
Varusteltuna kalliisti ostetulla kokemuksellaan
asuinajaltaan tokissa Dick varoitti Maisie’a, selittäen,
että tuommoinen hiljainen nälkään näännyttäminen
oli voimien turmelemista, mikä taasen oli pahempaa
kuin kuolema. Maisie kuunteli varoitusta ja rupesi
pitämään parempaa huolta ruuastaan ja juomastaan.
Kun Dick vaipui huoliinsa pitkinä talvi-iltoina,
niin muisto tuosta pienestä taloudellisesta
isännyydestä ja siitä, kuinka hän kerran oli uuniluudalla
koettanut korjaella savuavaa vierashuoneen uunia,
koski häneen kuin piiskan isku.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
