Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
95
»Niin, hän pitää sinusta, ja minä luulen että
hän tunnustaa, että impressionismissa kumminkin on
jotain. Maisie, etkö sinä näe?"
»Näe? Mitä minun pitäisi nähdä?"
»Ei mitään. Mutta sen minä vain sanon, että
jos minä saisin jonkun miehen katsomaan minuun,
niinkuin tuo mies katsoo sinuun, niin — minä —
en tiedä mitä tekisin. Mutta hän vihaa minua. Voi,
kuinka hän vihaa minua I"
Hän ei ollut aivan oikeassa. Kiitollisuus
laimensi hetkeksi Dickin vihaa, ja sitten hän unohti
tytön kokonaan. Häpeän tunne vain jäi jälelle, ja
se kasvoi kaivamistaan hänen kulkiessaan sumussa
puiston halki.
»Jonakin päivänä se räjähtää," sanoi hän
raivoissaan. »Mutta ei se ole Maisien syy. Hän on
oikeassa, enkä minä voi häntä syyttää. Tätä on nyt
kestänyt kolme kuukautta. Kolme kuukautta I — ja
minun, täytyi raataa ja puuhata kymmenen vuotta
ennenkuin pääsin hiukan alullekaan työssäni. Se on
totta, mutta ei kukaan muokannutkaan minua joka
sunnuntai pensseleillä ja palettiveitsillä ja jos
jollakin. Voi, Maisie, pikku kulta, jos minä joskus
maailmassa sinut murran, niin sinun tulee kovin paha
olla. Ei, ei tule. Kyllä minä tulisin olemaan hänen
narrinsa yhtä paljon kuin nytkin. Mutta
hääpäivänäni minä myrkyttäisin tuon punatukkaisen tytön,
— hän on epäterveellinen, — ja nyt minä
menen haihduttamaan pahaa tuultani Torpenhow’n
luo."
Torpenhow oli viime aikoina usein pitänyt
velvollisuutenaan pitää luentoja Dickille
kevytmielisyyden synnistä, ja Dick oli kuunnellut vastaamatta sa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
