Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
VII LUKU.
Kullalleni kukkasia
Poimin punaruususta. —
»Rumatpa on ruusus nuo
Siniruusu sijaan tuo!"
Hain puolen maailmata
Kukkaa kullan halaamata. —
Puoli maailmaapa vaan
Ilkkui, — nauroi narrinaan.
Vaan vaikk’ olkoon hauta tiellä
Haltuhus sen hankin vielä
»Hui hai! Toki leikin arvaat,
Punaruusut nehän parhaat!"
Siniruusu.
Meri ei todellakaan ollut muuttunut. Vesi oli
matalata mutarannikolla, ja Marazion-kellopollari
kajahteli heiluessaan nousuvedessä. Valkoisella
ranta-hiedalla vapisi muutamia kuivia meri-unikon vanoja.
„Minä en näe vanhaa aallonhalkasijaa," sanoi
Maisie hiljaa.
„Kiittäkäämme onneamme, että meillä on
näinkin paljon vanhoja esineitä jälellä. En luule, että he
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>