Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
208 rudyard kipling.
.Se on hyvä. Elä puhu nyt mitään. Jos minä
olen hyvin hiljaa vähän aikaa, haihtuu pimeys.
Minusta tuntuu kuin se olisi juuri haihtu maisillaan.
Hsh!" Dick rypisti kulmakarvojaan ja tuijotti
toivottomasti eteensä. Kylmä yöilma jäähdytti
Torpen-how’n varpaita.
„Voitko seistä noin hetkisen?" sanoi hän. .Minä
menen ottamaan yönuttuni ja tohvelit."
Dick tarttui molemmin käsin sängyntolppaan
odottaen että pimeys haihtuisi. .Kuinka äärettömän
kauvan sinä viivyit!" huusi hän, kun Torpenhow
palasi. „On yhtä pimeä kuin ennenkuin. Mitä sinä
puuhaat siellä ovessa?"
.Lepotuoli — peite — patja. Aijon nukkua
sinun luonasi. Makaappas nyt. Aamulla olet
terveempi."
.En ole, en!" Ääni muuttui valitukseksi: »Hyvä
Jumala! Minä olen sokea!; Olen sokea, eikä pimeys
koskaan katoa." Hän aikoi hypätä pois vuoteestaan,
mutta Torpenhow’n käsivarsi oli hänen ympärillään,
ja Torpenhow’n leuka oli hänen olkapäällään, ja
häntä puristettiin lujasti. Hän ei voinut muuta kuin
sopertaa: .Sokea!" ja heikosti ponnistaa vastaan.
.Tyynny, Dickie, tyynny!" sanoi kuiskaava ääni
hänen korvassaan, ja käsivarsi puristi häntä vielä
lujemmin. .Pure hammastasi, vanha veikko, ja elä
anna heidän luulla että pelkäät." Käsivarsi ei voinut
puristaa lujemmin. Molemmat hengittivät raaskaasti.
Dick heilutti päätään edes takaisin ja huokasi
ääneen.
.Päästä minut." läähätti hän. .Sinä muserrat
kylkiluuni. Mc — me emme saa antaa heidän luulla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
