Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
»Ei voi, jos minä olen kanssasi. Astu
varovasti."
Katujen melu herätti Dickissä hermostunutta
kauhua, ja hän tarttui lujasti. Torpenhow’n
käsivarteen.
»Arveleppas, että täytyy jalallaan koettaa, missä
katuoja on," sanoi hän hermostuneesti, heidän
kääntyessään puistoon päin. »Paras olisi kuolla tästä
kaikesta."
»Vahteja on tuolla. Kautta Jupiterin, siellähän
ovat kaartit!"
Dickin vartalo ojentautui suoraksi. »Mennään
lähelle. Menään katsomaan. Mennään ruohikolle ja
juostaan. Tunnen puiden tuoksun."
»Varo matalata aitaa. AU right/» Torpenhovv
potkasi ruohomättään irti korollaan. »Haistappas
tätä. Eikö se tuoksua hyvälle?" Dick veti sitä
kiihkeästi sieramiinsa. »No, nyt juostaan." He
asettuivat niin lähelle rykmenttiä kuin mahdollista.
Pajo-nettien kolina pani Dickin sieramet värähtelemään.
»Mennään lähemmä he ovat kolonnissa, eikö
niin?"
»Ovat. Kuinka sinä sen arvasit?"
»Tunsin sen. Voi teitä pojat! — minun
komeat poikani!" Hän tunki eteenpäin, aivan kuin hän
olisi voinut nähdä. »Noita minä kerran piirsin. Kuka
heitä nyt piirtelee?"
»He lähtevät kohta liikkeelle. Elä säikähdä,
kun soitto alkaa."
»Huh! Olenko minä mikään vasta-alkaja!
Äänettömyys se on, joka tekee kipeätä.
Lähemmäksi, Torp, lähemmäksi! Voi, Jumala, mitä antai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
