Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vatotf kadotessa
255
«Minä arvelin," jatkoi herra Beeton yhä vielä
tehden lähtöä, «että ehkä te tahtoisitte kuulla poikani
Alfin lukevan sanomalehtiä joskus iltasilla. Hän
lukee tosiaankin hyvin, vaikka hän on vain
yhdeksän vuotias."
«Olisin hyvin kiitollinen," sanoi Dick. «Mutta
sallikaa minun maksaa hänen vaivansa."
«Minä en ollenkaan ajatellut sitä, mutta
tietysti se on teidän omassa vallassanne. Mutta jos te
kuulisitte Alfin laulavan: ’Pojan paras ystävä äiti
on!’ Ah!"
«Minä tahdon kuulla hänen laulavan myöskin.
Lähettäkää hänet tänä iltana tänne sanomalehtien
kanssa."
Alf ei ollut ollenkaan miellyttävä lapsi, sillä
hänellä oli suuri joukko hyviä todistuksia
kansakoulusta ja hän oli rajattoman ylpeä laulustaan. Herra
Beeton jäi odottamaan Dickin huoneeseen, silmät
loistaen, kun Alf veisasi läpi kahdeksan
kahdeksan-rivistä värssyä lontoolaisten tavallisella vinkuvalla
äänellä, ja kiitettyään laulajata jätti hänet lukemaan
ulkomaan sähkösanomia Dickille. Kymmenen
minuutin perästä Alf palasi vanhempiensa luo kalpeana
ja loukkaantuneena.
«Hän sanoi, ettei hän voinut kestää kauvemmin,"
selitti Alf.
«Ei suinkaan hän sanonut että luet huonosti,
Alf?" kysyi rouva Beeton.
«Ei. Hän sanoi, että luin ihanasti, ja että hän ei
koskaan ollut kuullut kenenkään lukevan sillä tavalla,
mutta että hän ei voinut sietää tuota roskaa
sanomalehdissä."
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
