Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
valon kadotessa
273
»On kyllä, mutta teidän pitäisi muuttaa, ja jos
me tekisimme tavaraluettelon, niin saisimme varmaan
selville että Beeton on näpistellyt pikku tavaroita
aika lailla näistä huoneista. Ne eivät näytä yhtä
täysiltä kuin ennen."
»Vähätpä siitä! Me annamme hänen pitää ne
tavaransa. Ainoa esine, josta välitän, on se taulu,
jonka mallina te olitte — silloin kun aina suutuitte
minuun. Me muutamme täältä, Bessie, niin pitkälle
kuin mahdollista."
»Nii - in," sanoi Bessie hiukan levottomasti.
»En tiedä minne menisin pakoon itseäni, mutta
tahdon nyt koettaa, ja le saatte kauniita vaatteita,
joita haluatte. Pidättehän niistä, eikö niin?
Anta-kaappa nyt se suudelma minulle, Bessie. Voi, te
jumalat! Onpa suloista kiertää kätensä tytön kaulaan
taas!"
Silloin ennustus toteutui hänen aivoissaan. Jos
hänen käsivartensa olisi noin Maisien ympärillä ja
suutelo olisi juuri otettu ja annettu — voi, silloin .. .
Hän puristi tyttöä lujemmin, sillä tuo tuska oli
tukahduttaa hänet. — Bessie mietti itsekseen millä
ihmeen lailla hän selittäisi sen pikku tapaturman,
joka oli kohdannut Melankoliaa. Kaikissa
tapauksissa, jos tuo mies todellakin tahtoi hänen seuraansa
lohdutuksekseen - ja tietysti hän tahtoi, sillä ilman
sitä hän taas vajoaisi entiseen kurjuuteensa - niin
ei hän tuosta kovin paljoa suuttuisi. Olisi ainakin
hauska nähdä mikä tapahtuisi, ja paitsi sitä oli aina
hyvä, että mies myöskin hiukan pelkäisi
seuralaistaan.
Bessie siis naurahti hermostuneesti ja vetäytyi
pois Dickin läheistössä.
18
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
