Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
Turun torilla pitäneen suomenkielisen puheen. Juhanan
oleskelu Suomessa päättyi siten, että hän joutui riitaan
veljensä, kuningas Eerik XIV:n kanssa ja että
viimeksimainitun joukot valloittivat Turun linnan, jolloin herttua
itse otettiin vangiksi. Myöhemmin onni jälleen Tcääntyi
hänelle suosiolliseksi; nousipa hän vihdoin Ruotsin
valtaistuimellekin, mutta silloin hänellä ei tietenkään enää ollut
mitään syytä työskennellä Suomen erikoisaseman hyväksi.
Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin suomalainen
aatelismies Klaus Fleming koetti toimia niin, että Suomi
voisi esiintyä riippumattomana Ruotsista. Ruotsin vallan
aikana maassamme ei ollut toista niin mahtavaa miestä kuin
hän. Hän oli valtakunnan sotalaivaston ylin johtaja
(amiraali) ja maasotaväen ylin päämies (marski) sekä sen lisäksi
Suomen ja Viron käskynhaltija. Kun Juhana-kuninkaan
kuoltua syntyi riita hänen- poikansa Sigismundin, Puolan
ja Ruotsin yhteisen kuninkaan, sekä tämän sedän
Kaarle-herttuan välillä, asettui Fleming kannattamaan edellisen
vaatimuksia. Hänen pyrkimyksensä eivät rajoittuneet
yksistään siihen, että Sigismund saisi tunnustetuksi valtansa
perintövaltakunnassaan Ruotsissa. Palvelustensa
palkinnoksi hän aikoi varata itselleen Suomen sisäisesti itsenäiseksi
Puolan yliherruuden alaiseksi valtakunnaksi. Kuninkaan oli
hallittava Suomea suoraan Puolasta käsin eikä Ruotsin
kautta — oli Flemingin tinkimätön vaatimus. Taitavasti ja
tarmokkaasti ajamissaan pyrkimyksissä hän nähtävästi olisi
onnistunutkin, ellei kuolema olisi keskeyttänyt hänen
hankkeitaan.
Ruotsin mahtavuuden aikana (vv. 1617—1721) Suomen
ja Ruotsin yhteys tuli niin kiinteäksi, että niiden todellakin
voidaan sanoa muodostaneen elimellisesti yhtenäisen
valtakunnan. Voitollisissa sodissa Suomen miehet saavuttivat
sankarimainetta tullen tunnetuiksi itsepäisyydestään,
urheudestaan ja sitkeydestään. Mutta valtakunnan laajetessa
Suomen merkitys sille väheni. Paljon vaikuttivat myöskin
ne hallinnolliset uudistukset, jotka Kustaa II Aadolf pani
toimeen. Tukholmaan perustettiin eri hallintohaaroja
varten keskusvirastoja, jotka ulottivat toimintansa yli koko
valtakunnan. Näin keskitettiin koko hallinto
pääkaupunkiin, jonne Suomenkin asioiden johto siirtyi. Seuraukset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
