Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Johdanto
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13
tästä tulivat pian ilmi meidän maassammekin.
Sivistyneistömme alkoi ruotsalaistua. Aatelismiehemme pyrkivät
vaikutusvaltaisiin asemiin Tukholmassa, missä kokonaan
omaksuivat ruotsinkielen. Ruotsista lähetettiin Suomeen
sikäläisiä virkamiehiä, jotka toivat mukanaan emämaan kielen.
Kouluissa ruotsi alkoi opetuskielenä työntää latinankieltä
syrjään. Kirkollisiinkin toimiin nimitettiin paljon ruotsalaisia.
Keskitetty hallitustapa siis, josta maallemme kyllä oli
paljon hyötyäkin, heikonsi suomalaista rotutunnetta.
Ruotsin mahtavuuden aika päättyi pitkään sarjaan
sotatapahtumia, jotka, sikäli kuin ne meidän maatamme
koskivat, ovat tunnetut nimellä isoviha (vv. 1713—21).
Maatamme kohtasi silloin hävitys, josta se pitkään aikaan ei
voinut tointua. Sitäpaitsi suuri osa siitä (Viipurin,
Käkisalmen ja Sortavalan seudut) repäistiin irti ja liitettiin
Venäjään. Pikkuvihan (vv. 1741—43) jälkeen Suomi
toisen kerran menetti aluettaan (Haminan, Lappeenrannan ja
Savonlinnan seudut). Kansallistunne tämän jälkeen
esiintyy vielä heikompana kuin Ruotsin .mahtavuuden aikana.
Ennen isoavihaa suomalaiset harvoin sanoivat Ruotsia
isän-maakseen eivätkä käyttäneet sanontaa: »me ruotsalaiset».
Isonvihan jälkeen sitä kuultiin usein. Turun yliopiston
(per. v. 1640) alkuaikoina suomenkieli maamme
sivistyneistön kesken oli vielä niin yleinen, että Ruotsista tänne
tulleet professorit oppivat sitä puhumaan ja kirjallisesti
käyttämään. Ylioppilaiden kesken suomenkieli näyttää
olleen tavallinen päättäen siltä ajalta säilyneistä yliopiston
konsistorin pöytäkirjoista. Ruotsinkielisetkin Turun
yliopiston oppilaat perehtyivät suomenkieleen, mitä osoittavat
heidän tällä kielellä kirjoittamansa juhla- ja
onnentoivotus-runot. Isonvihan jälkeen niitä ei enää tavata. Paitsi
oppi-sivistyneistöä myöskin kaupunkien porvaristo ruotsalaistui.
Oli aivan luonnollista, että Ruotsissa tätä asiain kehitystä
katseltiin mielihyvin. Eihän vielä mikään kansa ole pannut
pahakseen sitä, että sen kieli ja kulttuuri voittavat
jalansijaa. Tehtiinpä Ruotsin taholla ehdotuksia, että suomalaisia
olisi koetettava erityisillä valtion toimenpiteillä
ruotsalais-tuttaa.
Talonpoikaisväestö säilytti isiltä perityn kielensä,
val-voipa sen etujakin. Kuninkaalle tuon tuostakin lähetetyissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
