Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
26
Speranskilta. Keisari Aleksanteri itsekin oli
vapaamielisiin aatteisiin taipuva. Valtiopäivistä ei kuitenkaan
tällä kertaa tullut mitään. Suomalaiset eivät olleet, kuten
Sprengtporten oli vakuuttanut, valmiit liittymään
venäläisiin, kun heille luvattiin sisäinen itsenäisyys. Sitäpaitsi
Venäjän aseiden helppo menestys sodan alussa näytti
osoittavan. ettei mitään houkutuskeinoja tarvittu suomalaisten
vastarinnan
kukistamiseksi. Kesäkuulla
1808 annetulla
julistuksella ilmoitettiin,
että Suomi liitetään
Venäjään tavallisena
maakuntana.
Mutta sittemmin
sotaonni kääntyi.
Käsitykset
Pietarissa alkoivat jälleen
muuttua maallemme
suopeammiksi.
Elokuulla 1808 kreivi
Buxhövden ilmoitti,
että Suomesta
voitaisiin lähettää
Pietariin lähetystö
neuvottelemaan maan
asioista keisarin
kanssa. Kun samalla
vakuutettiin, ettei
sillä tahdottu
korvata valtiopäiviä, noudatettiin Pietarista annettua kehoitusta.
Seuraavan syyskuun lopussa lähetystö läksi matkalle. Se antoi
Venäjän viranomaisille tietoja maan kipeimmistä tarpeista ja
huomautti valtiopäiväin kokoonkutsumisen tarpeellisuudesta.
Sillä välin oli Sprengtporten, joka oli nimitetty Suomen
kenraalikuvernööriksi, tehnyt uudelleen esityksiä
valtiopäivistä. Valtiopäiväkutsu julkaistiinkin, ja siinä
käskettiin, että entisten lakien mukaan valittujen edustajain oli
saavuttava maalisk. 22 p. 1809 Porvooseen.
Keisari Aleksanteri I itse saapui avaamaan valtiopäivät.
M. Speranski.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
