- Project Runeberg -  Suomen kansallisen heräämisen vuosisata /
33

(1933) Author: Viljo Hytönen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet - Viipurin läänin yhdistäminen muuhun Suomeen

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33

S t e i n h e il. Hän oli asunut Viipurin läänissä, kotiutunut
sinne ja piti meidän maatamme isänmaanaan. —
Kenraalikuvernöörin virka oli tällöin jo saanut toisen luonteen kuin
Sprengtportenin aikana. Siihen ei enää kuulunut maamme
siviilihallinnon johto, sillä tämä oli siirtynyt hallitusneuvostolle
(senaatille). — Kenraalikuvernööri oli Venäjän vallan korkein
edustaja maassamme ja Suomeen sijoitetun venäläisen
sota-väenpäällikkö.

Muutkin virasto-olot kaipasivat muutoksia ja
täydennyksiä. Ruotsin vallan aikana Tukholmassa oli joukko
keskusvirastoja eli kollegioita, joiden alaisia monet täkäläiset
paikalliset viranomaiset olivat. Tällaisia virastoja oli nyt
perustettava Suomeen. Ensimmäisiä oli v. 1811 perustettu
lääkintähallitus, jonka toimeksi tuli terveydenhoidon
valvonta koko maassa; postihallitus ja yleisten [s. o. valtion]
rakennusten ylihallitus asetettiin samana vuonna.

Kaikki keskusvirastot samoin kuin hallitusneuvostokin
sijoitettiin Suomen pääkaupunkiin, joksi Turun sijaan
v. 1812 määrättiin Helsinki, koska tämä oli Venäjän
pääkaupunkia lähempänä ja Viaporin suojelema.

Viipurin iäänin yhdistäminen muuhun Suomeen.

»Vanha Suomi» eli Viipurin lääni, kuten edellä on
mainittu, kuului jo ennen vv:n 1808—09 tapauksia Venäjään.

Kova aika koitti niille Kaakkois-Suomen asukkaille,
jotka ison- ja pikkuvihan jälkeen olivat joutuneet Venäjän
yhteyteen. Venäläinen maaorjuus oli alituisesti heitä
uhkaamassa. Kuten muun Suomen oli Karjalankin talonpoika
ollut vapaa maanomistaja tai -haltija — maaorjuutta ei
Ruotsin valtakunnassa koskaan ole ollut. Hän maksoi määrätyn
veron kruunulle. Joskin vero väliin oli raskas, hän ei
kuitenkaan ollut kenestäkään yksityisestä riippuvainen.
Epäkohtia ei puuttunut, mutta ne olivat vähäisiä niihin
verrattuina, mitkä alkoivat kohta venäläisenä aikana.

Jo heti valloituksen jälkeen Venäjän hallitus alkoi Kar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 14:12:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/vuosisata/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free