- Project Runeberg -  Suomen kansallisen heräämisen vuosisata /
45

(1933) Author: Viljo Hytönen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

45

mielinen liike melkein samassa silmänräpäyksessä Suomen
valtion kanssa.»

Tämän uuden aatteen esitti ensiksi kirjailija Jaakko
Juteini (synt. 1781, kuoli. 1855). Hänen runoissansa
jo vv. 1815 ja 1816 nähdään valituksia sivistyneistön
ylenkatseesta kansankieltä kohtaan. Vähän myöhemmin
(v. 1817) laatimassaan runossa »Kivipiirros häpypatsaassa
Suomen oppineille» hän lausuu:

Suomen kansa aivan kauan
Ravinnut on rakkahasti
Omiakin oppineita
Pohjaisessa povessansa;
Mutta miehet muukalaiset,
Lihavina levossansa,
Oman onnen kalvehessa
Hylkäsivät kotokielen
Valistuksen vahingoksi,
Häpiäksi kansakunnan,
Jok’ on tyhmästi jätetty
Epäluulon erämaahan;
Ehkä ombi oppineilla,
Menon tähden mielettömän,
Itse häijymbi häväistys,
Tämän patsahan tasainen.

Selvänä ja peittelemättömänä tuli harrastus
suomenkielen kohottamiseksi ensi kerran ilmi v. 1819. Se tapahtui
yliopistossa, joka muodostui tämän harrastuksen tyyssijaksi.
Outoa on, että yleisömme herättäjänä oli muukalainen:
tanskalainen kielentutkija Erasmus Rask, joka matkallansa
Pietariin v. 1818 muutamia kuukausia oleskeli Turussa
suomenkieltä oppimassa. Hän puhui suurella ihastuksella
suomenkielen säännöllisestä rakenteesta ja sen kauniista
soinnusta sekä kehoitti oppineita sitä tutkimaan. Hänen
sanansa saivat pian suuremman kantavuuden kuin mitä hän
oli tarkoittanutkaan. Hän puhüi ainoastaan suomenkielen
tieteellisestä tutkimisesta, mutta ne osaltaan veivät siihen,
että suomenkielelle alettiin vaatia valtiollisiakin oikeuksia.

Ruotsinkielisessä Mnemosyne-lehdessä v. 1819
kirjoitettiin: »Suomenkieli on hylätty sivistyneistön seuroissa ja
sen viljeleminen kirjakielenä on laiminlyöty. Tästä on
koi-tunut^ suurta vahinkoa niin hyvin alhaiselle kansalle kuin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 14:12:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/vuosisata/0045.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free