Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ensimmäiset vuosikymmenet - Kaupungit ja maaseutu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
52
vastustusta ja minkä johdosta von Beckerin lehteä vastaan
tehtiin ankaroita hyökkäyksiä. Lehden merkitys ei kenties
ollut mainittavan suuri, mutta on sekin todistuksena niistä
harrastuksista, jotka liikkuivat nuorten mielissä ja joita
tahdottiin julistaa laajemmille kansankerroksille.
Kaupungit ja maaseutu.
V. 1810 Suomen väkiluvun ilmoitetaan olleen 863 301,
siis paljon alle miljoonan. Mutta jo seuraavana vuonna
päästiin miljoonakansaksi. Tämän huomattavan
väestönlisäyksen aiheutti Viipurin läänin liittäminen muuhun
Suomeen. V:n 1811 lopussa ilmoitetaan väkilukumme olleen
1 053 374 henkeä.
Kaupungit olivat pieniä ja vähäpätöisiä. V. 1815 oli
Turussa 12 550 asukasta, Helsingissä ainoastaan 4 801,
Oulussa 3 500, Viipurissa ja Porissa kummassakin 2 750,
Tampereella ainoastaan 793. Maassa oli kaksitoista
kaupunkia, joissa väkiluku oli alle tuhannen, yhdeksässä se oli
1 000—2 000, viidessä 2000—3 000. Yhteensä oli 29
silloisessa kaupungissa 51 841 asukasta eli runsaasti 5 % maan
väkiluvusta. Useimmat kaupungit olivat siis
nykyaikaisen käsityksen mukaan kyläryhmiä, tuskin verrattavat
nykyajan taajaväkisiin yhdyskuntiin. Vaatimattomia kaupungit
olivat rakennustensakin puolesta. Parikerroksisia kivitaloja
oli jokunen suurimmissa kaupungeissa. Enimmät rakennukset
olivat puutaloja, huonoimmat maalaamattomia, ilman
kivijalkaa ja turvekattoisia.
Elämä niissä oli melkoisessa määrin samankaltainen kuin
maaseudullakin. Porvareilla oli pelto-osuutensa ja yhteinen
laidunmaa. Heidän toimeentulollensa oli vuoden sadolla
huomattava merkitys. Riihiä, navettoja, lättejä,
karjapihoja, perunakuoppia ja tunkioita tavattiin useasti
kaupunkien mailla. Kaupunkilaiset näet viljelivät maata ja pitivät
karjaa: lehmiä, lampaita, sikoja, vuohia, kanoja ja hanhia.
Järjestysvallalle tämä usein tuotti paljon huolta. Sakkojen
avulla täytyi koettaa rauhoittaa katuja esim. ankoilta.
Oikeuksien pöytäkirjoista näkyy, että kaupunkilaisten
kesken usein syntyi riitoja karjan tekemistä vahingoista: mii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
