Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
WMtfflm
maikoillansa ja
hänen runokokoel-mainsa painattamisessa, olisi se jo
sillä hankkinut
pysyvän nimen
isänmaan historiassa.
Seuran ikuiseksi
kunniaksi jää, että kun
sillä oli sellainen
työntekijä kuin
Lönnrot, se ymmärsi
häntä parhaansa
mukaan tukea.
Kajaaniin
asetuttuaan Lönnrot pääsi
lähelle niitä
runo-aarteita, jotka hän
keräsi kansan suusta
ja toi ilmoille
aikalaistensa ja
myöhempien polvien
ihailtavaksi. Sieltä hän
saattoi helposti
retkeillä Karjalan
runo-rikkaille seuduille,
mistä jo Topelius oli saanut paljon ainesta kokoelmiinsa.
Vuokkiniemen lähettyviltä Lönnrot tapasi parhaat laulajat.
Etevin näistä oli vanha Arhippa Perttunen. Nämä
lauloivat yhtenäisiä runojaksoja, joissa yhdistivät toisiinsa
paitsi yksityisiä tapauksia myös useita »uroitakin»:
Väinämöisen, Ilmarisen ja Kullervonkin. Lönnrot kertoo Arhipan
lausuneen, että kun hän lapsena isänsä kanssa Latvajärven
rannalla istui nuotion ääressä, »kas- siinä teidän olisi pitänyt
olla». Silloin yökaudet laulettiin, »eikä koskaan kahdesti
samaa runoa». Ne päivät, joina Lönnrot istui Arhipan luona,
olivat juhlahetkiä molempain elämässä, ja voipa sanoa:
merkkihetkiä kansallisen sivistyksemme historiassa.
Oli kyllä jo ennenkin aavistettu, että kansanrunoista
voitaisiin luoda yhtenäinen kokonaisuus. Mutta näiden suurten
Runolaulajia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
