Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
70
paljon laajempi. Sen säeluku on 23 000, vanhan Kalevalan
vain 12 000.
Aikalaisten mielihyvä Kalevalan ilmestymisen johdosta
oli suuri, varsinkin niiden, jotka olivat koettaneet edistää
Lönnrotin työtä. Mutta arvosteleviakin ääniä kuului.
Huomautettiin, ettei Kalevala ollut kansan itsensä luoma,
vaan Lönnrotin muodostelema. Se ei muka ollut näyte kansan
omasta runohengestä, vaan oppineen ja sivistyneen miehen
taidon hedelmä. Tässä on sen verran perää, että, kuten
Lönnrot itse lausuu, »paraimmiltaki laulajoilta ei ole kovin monta
runoa yhteen jaksoon saatu, eikä sitäkään aina yhteen
laatuun, jonka tähden usein kyllä on täytynyt itse aineen
keskinäinen suhde perusteeksi panna». »En voinut», selittää hän
edelleèn noudattamaansa menettelyä, »pitää toisen laulun
järjestystä toista alkuperäisempänä, vaan selitin molemmat
syntyneiksi siitä halusta, mikä jokaisella on asettaa tietonsa
johonkin järjestykseen, ja joka sitten, laulajien yksilöllisen
esittämistavan mukaan, oli saanut aikaan erilaisuudet.
Viimein kun ei yksikään laulajista kyennyt kilpailemaan
kanssani keräämieni laulujen paljouteen nähden, arvelin,
että minulla on sama oikeus, jonka olin vakuutettu
useimpien laulajien itselleen omistaneen, nim. järjestää runot siten
kuin ne parhaiten toisiinsa sopivat — tai puhuakseni runon
sanoilla, itse loime loitsijaksi, laikahtime laulajaksi, s. o.
katsoin olevani runolaulaja, yhtä hyvä kuin hekin.»
Tällä tapaa ovat kaikki Kalevalaan verrattavat
kansan-eepokset syntyneet. Lönnrot oli Kalevalan järjestäjä eikä sen
kauneuksien luoja. Eivätpä nämä kauneudet olleet lähtöisin
edes yksityisistä runolaulajistakaan; milloin he yrittivät
sepittää omintakeisia runoja, he harvoin onnistuivat.
Monien polvien yhteistyöstä, s. o. kansasta itsestään aikojen
kuluessa ovat kehittyneet ne kauneusarvot, joita
Kalevalassa tapaamme.
Kalevala ja sittemmin suomalainen kansanrunous yleensä
on joutunut innokkaan tieteellisen tutkimuksen alaiseksi.
Eräät tutkijat, varsinkin suomenkielen professori August
Ahlqvist, ovat väittäneet, että se kansanrunous, josta
Kalevala on kokoonpantu, on syntynyt karjalaisten keskuudessa
Vienanmeren rannoilla ja että ne lyhyemmät runot, joita on
tavattu Suomesta, ovat sieltä tänne aikoinaan singonneita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
