Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kansallisisänmaallisen heräämisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
80
antaa vapaaehtoisia lahjoja senlaisen koulun perustamiseksi,
jossa kaupungin työväen ja köyhempäin lapset saisivat tähän
asti heiltä kaivattua ajanmukaisia opetusta.» Koulu saatiinkin
siten perustetuksi. Hollolassa pidettiin iltakoulua työläisten
lasten opettamiseksi. Eräs virkamies Mikkelistä jakoi seudun
nuorisolle suomenkielistä kirjallisuutta, kirjoitusvihkoja ja
mustetta sekä Gottlundin kirjasta »Oppi kirjuittamaan».
Monelle seudulle perustettiin suomenkielisiä
lainakirjastoja panemalla loimeen iltamia, hankkimalla lahjoituksia
j.n. e.
Omituisen uutisen kertoo Suometar (v. 1848) Porvoosta:
»Täällä aletaan opettaa Suomen kiellä Wallasväen tyttärille
Hofrénin naisväen koulussa.- Useat tyttärien vanhemmista
kuuluvat olevan hyvin tyytyväisiä tähän. Tämä on
ensimmäinen kerta kuin äitinkieli on naisilla opetusaineena Saksan ja
Ranskan kielten rinnalla.»
Eräässä kirjoituksessaan Arvid Järnefelt on sattuvasti
sanonut kansallisen heräämisen ajoista, että silloin tuntui
kuin runon vanha Väinämöinen olisi palannut ja Tapion
sinipiiat metsissämme olisivat iloaan pitäneet. Tosiaankin
silloinen sivistyneistö sai uuden virkeämmän elämäntunnon ja
uuden reippaamman toiminnanhalun.
Moni, joka ei pitänyt Saiman kieli- ja
kansallisuusohjel-masta ja niitä koskevista kirjoituksista, mieltyi sen muuhun
sisällykseen. Lehdessä oli paljon huolelliseen muotoon
puettuja ja asiallisia kirjoituksia kansansivistyksestä,
koululaitoksesta, yliopistosta ja siellä opiskelemisesta, kaupasta,
teollisuudesta, maanviljelyksestä, metsänhoidosta y. m. Siten se
sisällykseltään oli rikkaampi kuin ainoakaan sanomalehti
maassamme sitä ennen. Uskalsipa se sivumennen puhua
valtiopäivistäkin, siten virkistäen sammumaisillaan olevaa
perustuslaillista tajuntaa. Ruotsinkielisellä taholla, missä ei ole annettu
täyttä tunnustusta Snellmanin kieli- ja
kansallisuusohjel-malle, on myötätunnolla puhuttu hänen esiintymisestään
perustuslaillisen elämän herättäjänä.
Saiman esiintymisen johdosta sanomalehdistö kehittyi
yleisen mielipiteen ilmaisijaksi ja julkiseksi mahdiksi
maassamme. Hänen pelkäämätön taistelunsa sensuuria
vastaan teki sananvapauden sorron maassamme pysyvästi
Vihatuksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
