Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi - Kevätjuhla v. 1848
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Takatalvi.
Kevätjuhla v. 1848.
Romaanissaan »Kevät ja takatalvi» Juhani Aho
tarkoittaa keväällä 1840-lukua. Kansamme elämässä silloin
tosiaankin oli kevät. Kaikkialla versoi ja orasti. Monella alalla
puhalsivat uudet tuulet ja uusi virkeämpi aika teki tuloaan.
Ei voi sanoa, että Suomen kevät oli liian aikainen. Mutta sitä
seurasi kuitenkin, niinkuin Aho romaanissaan esittää, ankara
takatalvi.
Keväinen mieliala oli kukkeimmillaan kevätjuhlassa
v. 1848. Se oli ylioppilasnuorison virallisen kevätjuhlan päivä,
toukokuun 13:s, Flooran eli Kukan päivä, jota vietettiin
Kumpulan kentällä Helsingin edustalla. Pitkään aikaan tätä
juhlaa ei ollut vietetty; viranomaiset eivät olleet uskaltaneet
antaa siihen lupaa. Nyt marssivat ylioppilaat kaartin musiikin
soidessa juhlakentälle. Kevät, joka sinä vuonna oli aikainen,
oli ihanimmillaan.
Juhlaan oli kutsuttu vieraiksi useita arvohenkilöitä.
Sitäpaitsi siellä oli tuhansiin nouseva joukko kutsumattomia
vieraita. Fredrik Cygnaeus piti silloin parhaan puheensa. Tätä
puhetta on moneen kertaan kuvattu. On kerrottu, kuinka
Cygnaeus venetsialaisessa vaipassaan seisoen puhui lähes
tunnin Suomen nimestä, sen kauneudesta, sen muistoista,
sen toiveista, kuinka hänen sanansa vaimensivat kaiken
rähinän tuossa vilkastuneessa ihmisjoukossa, kuinka silmät
kyyneltyivät, kuinka kaikuvat hyvä-huudot usein
keskeyttivät puheen.
Sitten seurasi se ohjelmanumero, joka enemmän kuin
mikään muu on tehnyt tämän juhlan muistettavaksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
