Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Takatalvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
93
alamaisia poikkeuksetta kiellettiin kuulumasta salaisiin
seuroihin, olivatpa minkä nimellisiä tahansa.
Mutta vielä pahempia iskuja oli tulossa:
yhdistymisvapauden rajoitus ja 1850 v:n suomenkielisen kirjallisuuden
kielto. Aihe niihin saatiin seuraavasta pikku asiasta. V. 1849
suomalaisen kirjallisuuden ystävät Helsingissä Elias
Lönnrotin aloitteesta perustivat osakeyhtiön suomalaisen
kaunokirjallisuuden kustantamista varten. Teoksiin, joita yhtiö
aikoi julkaista suomeksi, kuului eräs ranskalainen romaani,
joka kuvaili työväen oloja; viranomaiset pitivät sitä
hengeltään vallankumouksellisena. Annettiin julistus (1849),
joka kielsi minkäänlaisia yhdistyksiä perustamasta ilman
itse keisarin lupaa ja panemasta toimeen rahankeräyksiä
ilman kenraalikuvernöörin suostumusta.
Kun suomalaisen kustannusyhtiön perustaminen täten
kävi mahdottomaksi, koettivat hankkeen alullepanijat
julkaista suomenkielistä käännöskirjallisuutta hankkimalla sille
ennakkotilauksia. Viranomaiset ryhtyivät silloin vielä
ankarampiin toimenpiteisiin.
V. 1850 annettiin asetus, joka sääti, että »uusia kirjoja,
lentokirjasia, aikakauskirjoja taikka muita kirjoja, minkä
muotoisia tai laatuisia lienevätkään, saatakoon suomeksi
julkaista ainoastaan sellaisia, jotka olematta yleisten
sensuurimäärävsten vastaisia, tarkoittavat, sekä sen
hengen puolesta, jossa ne ovat kirjoitetut, että
esitystapansa puolesta, ainoastaan uskonnollista hartautta taikka
taloudellista hyötyä; sitävastoin kielletään kokonaan
suomeksi kertomasta valtiollisista uutisista taikka rikoksista,
joita ulkomailla on tehty, sekä julkaisemasta mainitulla
kielellä romaaneja, joko sitten alkuperäisiä taikka käännettyjä,
sellaisiakin, joita sensuuri muulla kielellä on hyväksynyt.»
Suomenkieliselle kirjallisuudelle nämä määräykset
merkitsivät jokseenkin täydellistä kieltolakia.
Se kenraalikuvernöörin kirjelmä, jolla esitetyn
kieliase-tuksen valmistelut määrättiin aloitettavaksi, alkaa sanoilla:
»Hänen Keis. Majesteettinsa, jonka tietoon on tullut, että
Suomessa on tarkoitus julkaista uusia teoksia suomenkielellä,
ja joka on ottanut huomioonsa, että henkilöt, jotka taitavat
ainoastaan suomenkieltä, kuuluvat yksinomaan
työtätekevään ja maataviljelevään kansanluokkaan, on nähnyt hyväksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
