Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
joukon niitä mielettömyyksiä, joihin sensuuri oli ryhtynyt,
synnyttivät ne Ruotsissa; jossa oli totuttu suurempaan
sananvapauteen, tunteen, että ihmisarvoinen elämä sivistyneelle
kansalaiselle Suomessa oli mahdottomuus.
Qvantenin toiminta vahvisti kreivi Bergin uskoa, että
Suomea valmistettiin kapinaan, ja lisäsi hänen
rettelöimis-haluaan. Mutta kun Berg rettelöitsi, antoi se Qvantenille
aihetta sitä innokkaampaan kiihotustoimintaan. Maassamme
alkuun päässyt suotuisa valtiollinen kehitys näytti siten
joutuvan vaaraan.
Tätä vaaraa Snellman ryhtyi Litteraturbladissa torjumaan
tarmokkain ottein. Useissa artikkeleissa hän koetti saada
todistetuksi, että joskin Suomen valtiollisessa asemassa oli
puutteellisuuksia, tämä asema kuitenkin tarjosi
mahdollisuuksia kansalliseen kehitykseen ja että näitä
mahdollisuuksia jokaisen isänmaan ystävän velvollisuus oli käyttää.
Suomalaisilla, kuten jokaisella kansalla, oli oikeus itsenäiseen
sivistykseen. Kiitollisuus kaikesta siitä, mitä Ruotsilta oli saatu,
ei voinut eikä saanut olla kansallisen työn esteenä. »Lahjan
on Suomen kansa», kirjoitti hän, »niin rehellisesti ansainnut
ja maksanut, kuin semmoista koskaan voidaan ansaita ja
maksaa. Sillä mitään parempaa kuin verensä mikään kansa
ei voi maksuna tarjota. Suomi on vuosisatojen kuluessa
ostanut Ruotsin vapaaksi samoista kärsimyksistä, joita se itse
on kestänyt — ehkäpä samasta kohtalosta, johon se itse on
joutunut. Kiitollisuus olkoon sentähden molemminpuolinen.»
Snellmanin miehekkäillä sanoilla oli vaikutuksensa. Ne
hillitsivät sitä epätoivoista mieltä synnyttävää
tyytymättö-myyttä valtiolliseen asemaamme, jota Ruotsista käsin
lietsottiin. Hänen katsantotapansa pääsi vallitsevaksi
suomalaisuuden harrastajain piireissä. Mutta Snellman sai katkeraa
moitettakin osakseen. Hän, entinen hallituksen vastustaja —
niin väitettiin — oli nyt ruvennut hallituksen kätyriksi.
Syytös oli väärä: ei Snellman, vaan hallitus oli muuttanut
kantansa suuntaan, jota suurmiehemme jo Saimassaan piti
välttämättömänä.
Qvantenista ja häntä kannattavista Ruotsiin siirtyneistä
maanmiehistämme sekä heidän täkäläisistä
hengenheimolaisistaan ruvettiin sittemmin käyttämään nimitystä
»verettömät», jolla tarkoitettiin, että he olivat selvää kantaa vailla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
