- Project Runeberg -  Suomen kansallisen heräämisen vuosisata /
118

(1933) Author: Viljo Hytönen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

118

joka lähetettiin senaatille, ei puhuttu koulun opetuskielestä
muuta, kuin viitattiin Petäjävedeltä ja Kuortaneelta
lähetettyihin pöytäkirjanotteisiin, joissa lausuttiin toivomus, että
koulun opetuskielen tulisi olla suomi. Suomettaressa Yrjö
Koskinen esitti jyrkän vaatimuksen: »Suomenkielinen opisto
Jyväskylään tai ei koulua ollenkaan.»

Senaatissa enemmistö kannatti koulun opetuskieleksi
suomea. Vähemmistöön kuului »hänen hirmuisuutensa»
Haartman, jonka mielestä ei ollut mitään syytä »luoda
kirjavuutta» koulujen kielioloihin. Haartman oli ensi luokan
valtiomies, mutta ei voi muuta kuin ihmetellä, miten vähän hän
tässä asiassa tajusi olevia oloja, joista hän niin usein
mielellään puhui. Toinen suomenkielisen opetuksen vastustaja oli
senaattori B. Federley, jonka mielestä suomenkielisessä
koulussa oppilaat eivät oppisi ruotsia eikä heidän muillakaan
tiedoillaan silloin olisi mitään merkitystä. — Kun senaatin
enemmistöön yhtyivät kenraalikuvernööri Berg ja
ministeri-valtiosihteeri Armfelt, suostui keisari pyyntöön
suomenkielisen koulun perustamisesta Jyväskylään.

Uusi koulu aloitti toimintansa syksyllä 1858 suurin
juhlallisuuksin. Suomettaren kirjeenvaihtaja lausui niiden johdosta,
että tapahtuma »on ikuisesti pysyvä koko Suomen muistossa».

Muutamaa vuotta myöhemmin perustettiin
suomenkieliset oppikoulut Tampereelle ja Joensuuhun.

Kaikki edellämainitut oppikoulut olivat vain puoleksi
suomenkielisiä; niissä ainoastaan osa aineista opetettiin
suomeksi. Kun tieto tästä levisi, herätti se monissa
suomenmielisissä suuttumusta. »Juho Tanunpoika Kuortaneelta»
kirjoitti Suomen Julkisiin Sanomiin: »Olen kuullut Jyväskylän
opistosta sanottavan, että venskaa ja vinskaa sotketaan
yhteen, ruotsiksi puhutaan ruotsalaisille ja suomeksi
suomalaisille.» Millainen sekasikiö koulusta onkaan tullut, kysyi
hän lopuksi. Paavo Tikkanen Suomettaressa ja Fredrik Polén
Mehiläinen-nimisessä aikakauskirjassaan moittivat jyrkin
sanoin Jyväskylässä käytettyä opetustapaa. Asiasta
syntyneessä väittelyssä koulun perustajaa tohtori Schildtiäkin
moitittiin, että hän muka ollessaan puuhaavinaan
suomenkielistä koulua oli »pitänyt kansaa narrinaan», haluten saada
»pyhää savua suomi-kuulun nimensä alttarille».

Seurattuaan aikansa asiasta syntynyttä väittelyä tarttui

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 14:12:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/vuosisata/0118.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free