Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
123
Suomenkielen asia oli ollut Snellmanin sydämellä, ja sen
ratkaisuun hän kävi päättäväisesti käsiksi. Kesällä 1863
keisari Aleksanteri teki matkan Suomeen käyden m. m.
tarkastamassa sotajoukkojamme Parolan leirillä. Sinne riensi
Snellman ja tuli esitellyksi keisarille. Itse kertoo hän tästä
tapauksesta: »Astuin esiin, Hänen Majesteettinsa sanoi tunteneensa
minut jo kauan ja olevansa iloinen, että oli voinut asettaa
minut sinne, jossa olin tuottava hyötyä. Minä kiitin
alamai-simmasti ja vakuutin, että ainakaan ei ollut ahkeroitsemista
puuttuva.» Edelleen Snellman kertoo, että kun saatiin tieto
keisarin tulosta Suomeen, hän tuttaviensa välityksellä
Pietarissa oli »saattanut puheeksi, että keisari käydessään täällä
antaisi jonkun arvokkaan muiston maalle». Mikäpä sopi siksi
paremmin kuin kielikysymyksen ratkaisu. Asia esitettiin
keisarille Hämeenlinnassa. Tuloksena siitä oli asetus elok.
1 p. 1863; sillä tehtiin suomenkieli tasa-arvoiseksi ruotsin
kanssa kaikissa asioissa, jotka koskivat yksinomaan maan
suomenkielistä väestöä. »Se on ja tulee olemaan», ennusti
siitä oikein Snellman, »kulmakivenä Suomen kansan
tulevaisuudelle. Mitä asianomaisten on toimeenpanossa onnistunut
tinkiä siitä pois, tulee kyllä kerran korkoineen takaisin
otetuksi.» Kielimuutos oli pantava toimeen 20 vuoden kuluessa.
Sitä koskeva asetus ei ole hänen laatimansa, mutta hän antoi
sysäyksen sen syntymiselle.
Oli toinenkin asia, jolle Snellman koetti saada ratkaisun
keisarin täällä käydessä: Suomen rahakannan uudistaminen.
Langenskiöld oli pannut asian alulle, mutta ei ennättänyt
viedä sitä loppuun. Tehtävä jäi Snellmanille. Kun keisari
tahtoi asiasta kuulla Venäjän rahaministeriä, ei sille saatu
ratkaisua Aleksanterin täällä käydessä. Lopullinen
raha-olojen uudistus sai hallitsijan vahvistuksen v. 1865. Markka
ja penni ovat siitä lähtien olleet Suomen rahayksiköt. Suomen
rahalaitos pääsi eroon Venäjän rahalaitoksesta. Rahamme
arvo ei ollut enää riippuvainen Venäjän ruplasta ja sen arvon
heilahteluista.
Snellman sai paljon onnitteluja suorittamastaan
suurtyöstä. Venäjän kiihkokansallisten piirien taholta Suomen
pyrkimys riippumattomuuteen rahaoloissaan kohtasi kiivasta
vastarintaa. Snellman sai käyttää paljon tarmoa ja taitoa
tämän vastarinnan voittamiseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
