Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
125
man, mutta »Te tunnette mielenlaatuni» j.n.e. olivat
lähtöisin hallitsijasta itsestään. Yhdessäkään sittemmin pidetyssä
valtaistuinpuheessa ei ole ollut yhtä välitöntä ja
persoonallista äänilajia.
Ajatuksia ja tunteita, jotka valtaistuinpuhe synnytti,
tulkitsi Yrjö Koskisen ja Agathon Meurmanin siihen aikaan
toimittama Helsingin Uutiset: »Näillä raukoilla rajoilla —
hallan, nälän ja kovan taisteluksen maalla — on ollut
riemu-päivä, jonka vertaista emme vielä täällä tunne . Meillä
on ollut niin sanoaksemme kansallisen vapauden
syntymäpäivä — syntymäpäivä siinäkin merkityksessä, että tuo
päivänvaloon tullut lapsi vielä on heikko ja hellän hoidon
tarpeessa, mutta kuitenkin raitis, terve, jalo ja suloinen.
Että tällä päivällä todellakin se merkitys on, todistaa Hänen
Majestettinsa valtioistuin-puhe, joka jo lentää ympäri Suomen
maan, synnyttäen joka majassa riemua ja kiitollisuutta.»
Yli puolij vuosisataa oli ennättänyt vierähtää siitä
ajasta, jolloin Suomen valtiopäivät viimeksi olivat koolla.
Kun silloisten perustuslakiemme mukaan hallitsija sai
määrätä, milloin ja missä valtiopäivät kutsutaan kokoon, ei
muodollista lain rikosta tapahtunut siinä, että maata niin
kauan hallittiin säätyjä kuulematta. Mutta lain hengen
mukaista se ei ollut. Jotta hallitusmuodon määräys, että
valtion rahallinen tila oli näytettävä »säätyjen valiokunnalle»,
tulisi täytetyksi, annettiin valtiopäiville kertomus maamme
raha-asiain hallinnosta koko sinä aikana, joka oli ennättänyt
kulua Porvoon valtiopäivistä. Valtiovarainvaliokunta teki
sitä vastaan muutamia huomautuksia, mutta tunnusti, että
valtion tuloja ^oli käytetty maan hyödyksi. Säädyt eivät
asiasta mitään päättäneet. Käsitys, että valtiopäivät voivat
arvostella raha-asiain hallintaa, pääsi vallalle vasta
myöhemmin.
Uudistuksista, jotka vv;n 1863—64 valtiopäivillä saatiin
aikaan, on ensi sijassa mainittava seurakuntahallinnosta
erotetun^ kunnallishallinnon perustaminen maalle. Sitä
tarkoittava laki ilmestyi v, 1865, Maaseudun elämässä sillä
on ollut perustava merkitys. Vielä nykyäänkin on
kunnallishallinto maalla samantapaisilla perusteilla, kuin mille se
järjestettiin mainitussa laissa, joka v, 1873 sai täydennyksen
kaupunkien kunnallislaissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
