Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
132
kummia, ihmeellisiä näkyjä, jotka tuntuvat kirjailijan
mielivaltaisilta keksinnöiltä. Mutta silloisten heränneiden
keskuudessa näkyjen näkeminen oli yleistä. Samoin »veljesten»
kuvittelut »körreistä» ja »kyöpeleistä» on heijastusta
maalais-väestön silloisesta taikauskosta. Alettuaan Impivaarassa
viljellä viljaa »veljesten» mieli johtui viinanpolttoon.
»Rupesivat nyt veljekset huvittelemaan itseänsä naukkien päivät
aamusta iltaan.» Kuvaus soveltuu hyvin kotitarvepolton
aikaan. Mutta jatko tuntuu ensi kuulemalta epähistorialliselta.
Aikansa juopoteltuaan veljekset veivät viinapannunsa ojalle
ja »runtoivat sen muodottomaksi kappaleeksi», minkä jälkeen
Juhani lausuu: »Vallan siaksi, vieläpä alhaisemmaksikin
röh-kielevää harjaniskaa saattaa se [viina] aina miehensä lopulta.
Sentähderi tässä nyt puristamme viinan kanssa lujasti
jää-hyväis-kättä.» Vv:n 1863—64 valtiopäivillä talonpoikaissäädyn
edustajat sitkeästi puolustivat kotitarvepolttoa, useat heistä
puhuen viinan hyvistä ominaisuuksista. Olivatko veljekset
näin ollen poikkeus säädystään vai onko Kiven kuvaus tässä
kohden tosioloihin perustumaton? Tätä ei voi väittää, kun
tiedämme, että 1850-luvulla oli talonpoikia, jotka
herännäisyyden ja silloisten raittiusrientojen vaikutuksesta lakkasivat
viinanpoltosta ja »puristivat viinan kanssa jäähyväis-kättä».
Kirjailijan kuvaus veljesten metsästysretkistä perustuu
tunnettuihin kirjallisiin lähteisiin. Usein hänen pienet
sana-käänteensäkin viittaavat vanhoihin, eräissä tapauksissa
unohtuneisiin kansantapoihin. Niinpä kirjailija
kaupunkimatkalla kertoo »veljesten» juoneen »makuvaria». Se oli siihen
aikaan hyvin yleinen tapa matkoilla. Makuvari oli kiehuvaa
vettä, johon oli kaadettu siirappia. Itä-Suomessa sitä
sanottiin »piikkinäksi».
Esimerkkejä Kiven kuvausten ja silloisten kansanolojen
yhtäpitäväisyydestä voisi pitkältikin jatkaa. Mutta
tyydymme ainoastaan tässä toteamaan sen, mitä Kiven
elämäkerran kirjoittaja, professori V. Tarkiainen, siitä sattuvasti
lausuu: »Seitsemän veljestä on taloineen, torppineen ja
mäkitupineen, palvelijöineen, ruotiukkoineen ja kulkureineen,
lukkareineen, rovasteineen ja kartanonherroineen laaja ja
tyhjentävä läpileikkauskuva siitä maalaisyhteiskunnasta,
jonka keskuudesta Kivi on saanut kaikkiin tuotteisiinsa
eloisimmat henkilökuvat.»
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
