Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika - Oksanen ja Suonio
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
Oksanen ja Suonio.
Ahlqvist (synt. 1826, kuoli. 1889), joka jo nuorena ryhtyi
tutkimaan suomea ja sen sukukieliä, tuli Elias Lönnrotin
jälkeen suomenkielen ja kirjallisuuden professoriksi (1863).
Tiedemiehenä hän on erittäin ansioitunut. Hän teki useita
pitkiä matkoja Venäjälle ja Siperiaan tutkiakseen kieliä,
jotka näyttivät olevan sukulaisuussuhteissa suomenkieleen.
Tutkimustensa tuloksena hän julkaisi monta arvokasta tie-
Aug. Ahlqvist-Oksanen. Julius Krohn-Suonio.
teellistä teosta. Kielemme kirjalliseen viljelyyn hän paljon
vaikutti ahkerasti tarkastellen silloista suomenkielistä
kirjallisuutta oikeakielisyyden kannalta. Hänen perustamansa ja
toimittamansa »Kieletär» oli meillä ensimmäinen
kielitieteellinen aikakauskirja.
Jo ylioppilasaikanaan Ahlqvist suomensi sekä runoja
(Runebergin, Franzénin y. m.) että suorasanaisia teoksia.
Sittemmin hän esiintyi omintakeisenakin runoilijana tulkiten
Snellmanin, Lönnrotin ja Runebergin kansallisia ihanteita.
Hänen »Savolaisen laulunsa» ja »Nouse, riennä suomenkieli»
ovat saaneet pysyvän arvon. Kaksi runokokoelmaa »Säkeniä»
takaa hänelle kunniakkaan sijan suomalaisen kirjallisuuden
historiassa.
Ahlqvistinkin runouden paras kausi keskittyy
1860-lukuun. Hänen kirjailijanimensä oli Oksanen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
