Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
135
m
tettiin, oikeuslaitos uusittiin, perustettiin kunnallishallinto
(semstvo) y. m. Nämä parannukset, varsinkin maaorjuuden
lakkauttaminen, synnyttivät suurta ihastusta keisaria
kohtaan. Häntä alettiin nimittää »vapauttaja-tsaariksi».
Mutta Aleksanterin kävi niin kuin helposti käy sen, joka
aukaisee liian kauan pidätetyn virran sulkuja; virta hyökkää
eteenpäin semmoisella raivolla, ettei ihmisvoima voi sitä
pidättää. Vallankumousmiehet alkoivat keisarilta vaatia
semmoistakin, mihin mikään hallitsija ei olisi voinut suostua.
Keisarin ja jyrkimpien vapaudenharrastajien välit
rikkoontuivat. Yhtä suosittu kuin hän oli äsken, yhtä vihattu hän
oli kohta sen jälkeen. Vallankumouksellisten harjoittama
parjaus ja heidän lukuisat terroristitekonsa katkeroittivat
suuresti Aleksanterin herkkää mieltä. Hyvistä töistään hän
tunsi saaneensa palkakseen kiittämättömyyttä.
V. 1863 alkoi Puolan kapina, joka kukistettiin verisesti.
Lukematon joukko ihmisiä teloitettiin, ja noin 70 000
puolalaista ajettiin maanpakoon. Viimeisetkin rippeet Puolan
itsehallinnosta hävitettiin. Tämä ankara menettely herätti
mielipahaa ympäri koko sivistynyttä maailmaa, muuttaen
yhdellä pyyhkäisyllä mielipiteet Venäjän
»vapauttajatsaarista». Se edullinen käsitys, mikä hänestä oli saatu,
muuttui monella taholla syväksi inhoksi.
Sen mielipahan lisäksi, jota Aleksanterille tuottivat
valtiollisella alalla koetut pettymykset, kohtasi häntä näihin
aikoihin henkilökohtaisia vastoinkäymisiä. Keisarillisen
perheen vanhin poika, perintöruhtinas Nikolai kuoli v. 1865.
Kohta sen jälkeen tehtiin kaksi murhayritystä keisaria
vastaan. Aleksanterikin samoinkuin aikoinaan hänen setänsä
menetti nyt uskonsa vapaamielisiin aatteisiin.
Se tuntui pian meidänkin oloissamme. Kun vv:n 1863—64
valtiopäivien avajaisissa pidetty valtaistuinpuhe uhkui mitä
sydämellisintä luottamusta maatamme ja kansaamme
kohtaan, sisälsi niiden päättäjäisissä pidetty valtaistuinpuhe
kylmän varoituksen, ettei täällä oltu oikein ymmärretty
kaikkia’ hallitsijan tarkoituksia ja Suomen nauttimia etuja Venäjän
yhteydessä.
Aihetta tyytymättömyyteen maatamme kohtaan saatiin
tällöin kuten monesti myöhempinä aikoina siitä
yksinkertaisesta tosiasiasta, että Suomessa kansamme sisäistä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
