- Project Runeberg -  Suomen kansallisen heräämisen vuosisata /
137

(1933) Author: Viljo Hytönen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

137

sesta Suomen perustuslakeihin. Tämän tehtävän
suorittamista varten asetettiin kohta komitea, joka laati useita
ehdotuksia ajan vaatimien muutosten aikaansaamiseksi
kysymyksessäolevalla alalla, mutta enimmät suunnitelluista
uudistuksista jäivät sikseen, mihin näyttää olleen syynä se
vastenmielisyys, mikä kansamme valtiollisia oikeuksia
kohtaan oli syntynyt Venäjällä.

V. 1865 ilmestyi painovapautta koskeva säätylaki, jossa
ennakkosensuuri oli poistettu. Tämä myönnytys tehtiin
vain lyhyeksi määräajaksi ja nimenomaan koetteeksi. Siihen
tapaan, millä sanomalehdistömme tätä vapauttansa käytti,
ei Pietarissa oltu tyytyväisiä. Julkisen sanan edustajat
maassamme eivät kyllä tähän aikaan näytä ymmärtäneen
käyttää heille suotua etua niin varovasti kuin
arkaluontoinen valtiollinen asemamme edellytti. Mutta ilmeinen
tosiasia toiselta puolen öli, ettei Aleksanteri näihin aikoihin
ollut vapaan sanan ystävä eikä näytä täälläkään suvainneen
sanottavampaa hallituksen toimien arvostelua. Kun v:n 1867
valtiopäivät eivät suostuneet keisarin esittämillä ehdoilla
hyväksymään julkisen sanan vapautta, oli siitä seuraus, että
uudelleen palattiin hallinnolliseen painolainsäädäntöön ja
ennakkosensuuriin.

Valtiopäivien innokkaista ponnisteluista huolimatta
paino-olomme sitten pysyivät samalla kannalla aina suurlakon
aikoihin (1905) asti.

Venäjän kiihkokansallisten piirien painostuksesta
kenraalikuvernööri Rokassovski vastusti niitä perustuslakiemme
uudistuksia vapaamielisempään henkeen, joita v. 1864
asetettu komitea ehdotti. Se ei kuitenkaan estänyt Katkovia
käymästä alituista sotaa häntä vastaan. V. 1866 hänen oli
pakko erota.

Hänen seuraajakseen nimitettiin kreivi Nikolai
Adler-b e r g, joka kuuluen Viron aatelistoon polveutui kuuluisasta
ruotsalaisesta piispasta ja katkismuksen tekijästä Olaus
Svebiliuksesta. Hänen sukunsa, erittäinkin veljensä
Aleksanteri Adlerberg, nautti harvinaisen suurta hallitsijan
luottamusta, josta johtui, että Suomen uudella
kenraalikuvernöörillä oli suuri vaikutusvalta Venäjän hovissa. Hallitsijan
suomalaisten neuvonantajien sana merkitsi tästä lähtien
Pietarissa vähemmän kuin hänen edeltäjänsä aikana. Uutta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 14:12:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/vuosisata/0137.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free