Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Valtiollisen uudistumisen aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
140
Etevin ja henkevin osa ruotsinkielistä sivistyneistöämme oli
keskittynyt tähän ryhmään. Sillä oli suuri vaikutusvalta
hallituksessa, valtiopäivillä ja yleisessä mielipiteessä.
Liberaalien vastakohtana mainittiin konservatiivit [-[vanhoilliset],-] {+[van-
hoilliset],+} vaikka mikään ryhmä, ei edes yksityinen henkilö
tällaista nimitystä itselleen nimenomaan omaksunut.
Tulikasteensa liberaalien ryhmä sai vaatiessaan, että tammikuun
valiokuntaa koskeva manifesti oli kokonaan peruutettava.
Snellman oli tässä asiassa heidän jyrkin vastustajansa. Toinen
tilaisuus, jossa liberaalit joutuivat vastakkain konservatiivien
kanssa, oli Puolan kapinan aikana herätetty ehdotus, että
maastamme keisarille toimitettaisiin uskollisuusadressi. Tätä
liberaalit jyrkästi vastustivat eikä siitä mitään tullutkaan.
»Skandinaavinen Suomi» oli liberaalien taholla miltei
iskusana ja osoittaa, minnepäin heidän myötätuntonsa kallistui.
Venäjän taholta ei toivottu mitään hyvää. Sitä vastaan oli
asemamme koetettava parhaan mukaan turvata. Liberaalit
vaativat maallemme omaa kauppalippua ja Suomen
julistamista puolueettomaksi Venäjän joutuessa sotiin. Kun
keisarikunnan palveluksessa olevien suomalaisten aatelismiesten
oikeutta istua edustajina valtiopäivillä vastustettiin, lähti
tämä venäläisvastainen mielenilmaisu liberaalien taholta.
Konservatiivien taholta liberaaleja moitittiin, etteivät he
kylliksi ottaneet huomioon maamme arkaluontoista suhdetta
Venäjään. Kaikki tämä tuo mieleen ne väittelyt, joita
samasta asiasta saatiin kuulla routavuosina (1899—1905).
Taloudellisella alalla liberaalit suosivat elinkeinovapautta.
Saman vapaamielisen katsantotavan he sovittivat
kielikysymykseenkin. Suomi ja ruotsi oli lailla tehtävä
tasa-arvoisiksi. Sen jälkeen olisi vapaa kilpailu saanut ratkaista,
minkä aseman niistä kumpikin saavuttaa
sivistyselämässämme. V. 1864 liberaalit julkaisivat Helsingissä
suomenkielistä Päivätär-nimistä lehteä, joka suomalaista
kansallisuutta kohtaan sisälsi monta myötätuntoista lausuntoa.
Liberaalien ja konservatiivein välinen juopa oli niin syvä,
että se 1860-luvulla jakoi suomenmielistenkin tähän aikaan
vielä vähäisen ryhmän kahteen leiriin: »vanhoihin
rehellisiin» ja »nuoriin» (jungfennomaaneihin). Edellisiä edustivat
Tikkanen, Polén ja Ahlqvist, jälkimmäisiä Yrjö Koskinen ja.
hänen veljensä Jaakko Forsman sekä Agathon Meurman.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
