- Project Runeberg -  Suomen kansallisen heräämisen vuosisata /
147

(1933) Author: Viljo Hytönen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

147

monta kertaa käsittelivät Suomea
erityisenä kokonaisuutena. Myöskin
saattaa kysyä, olisiko vieras
valloittaja koskaan Taalainmaalle
tarjonnut sisäistä itsenäisyyttä
muun Ruotsin rinnalla, kuten
venäläiset tarjosivat Suomelle, ellei olisi
ollut jotakin käsitystä siitä, että
Suomi muodosti oman
maantieteellisen kokonaisuuden ja että oli
erityinen suomalainen kansa.
Olisikohan Aleksanteri I lausunut
Taalainmaan väestölle: »Kansakuntain
arvoon korotettuna on se» j. n. e.?
Sitä hän ei olisi voinut tehdä, koska
taalalaista kansallisuutta ei ollut. Suomalainen kansallisuus
sitävastoin oli jo Ruotsin vallan aikanakin, vaikka se ei
ollut silloin vielä virallisesti tunnustettu.

Meurmankin oli lähtöisin ruotsinkielisestä kodista. Hän
syntyi kapteenin poikana Kangasalan Liuksialassa v. 1826.
Äiti oli A. I. Arwidssonin sisar. Tultuaan ylioppilaaksi hän
aloitti yliopistolliset opinnot, mutta ryhtyi myöhemmin
maanviljelijäksi kotitilalleen. Hänen harjaannuttuaan
kunnallis-miehenä julkisiin toimiin ja tehtyään itsensä tunnetuksi
erittäin taitavana ja ytimekkäänä kynänkäyttäjänä
sanomalehdissä hänet valittiin edustajaksi talonpoikaissäätyyn
v:n 1872 valtiopäiville, mistä lähtien hänen julkinen
vaikutuksensa varsinaisesti alkoi.

Samoille valtiopäiville valittiin Yrjö Koskinen
edustajaksi pappissäätyyn. Edellisen vuosikymmenen valtiopäivillä
talonpoikaissääty usein oli vetänyt yhtä köyttä aateliston
kanssa silloisissa uudistuskysymyksissä. Yrjö Koskisen ja
Meurmanin vaikutuksesta heidän tultuaan edusmiehiksi syntyi
läheinen yhteisymmärrys pappis- ja talonpoikaissäätyjen
välillä. Kumpaisessakin niissä vv:n 1877—78 valtiopäiviltä
lähtien oli suomenmielinen enemmistö, ja ehtimiseen ne
joutuivat vastatusten aateliston ja porvariston kanssa. »Kaksi
säätyä kahta vastaan» tuli miltei sananparreksi.

V. 1869 suomenmieliset pääkaupungissa Suomettaren
jatkoksi alkoivat julkaista Hutia Suometarta. Johdonmukai-

A. Meurman.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 14:12:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/vuosisata/0147.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free