Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
153
tettua. Paperina oli alussa tuohilevy, mutta sitten hankki
hän itselleen oikeata paperia ja oikeata mustetta. Mietti
kauan, miten saisi siihen rahaa. Oli oppinut pyssyä
käyttämään ennen kuin kynää, kulki kaiken syksyä metsiä, ampui
lintuja», joilla sitten Oulusta vaihtoi itselleen paperia,
sanomalehtiä ja kirjallisuutta. Monet historialliset tiedot osoittavat,
että kirjailijan kuvaus silloisen talonpojan aivan
liikuttavasta harrastuksesta opin ja valistuksen hankkimiseen on
tosioloihin pohjautuva.
Ratsutilallinen Kaarlo Värri Pöytyältä (synt.1839,
kuoli. 1923), talonpoikaissäädyn puhemies valtiopäivillä, oi,
opetellut kirjoitustaidon siten, että isä piirteli hänelle
talvi-iltoina kirjaimia ikkunan huuruun, mistä poikanen niitä
jäljenteli, kunnes kirjoittaminen rupesi sujumaan. Vielä
merkillisempää on, että Värri isältään ennätti oppia
laskennonkin alkeet aina laatulukuihin asti, vaikka isä kuoli,
ennenkuin hän oli ennättänyt 10-vuotiaaksi. Hänen isänsäkin
siis osasi kirjoitus- ja luvunlaskutaidon, vaikka oli kehittynyt
mieheksi jo ennen kansallista heräämistä. Laivuri Erkki
Klami Virolahdelta (synt. 1820, kuoli. 1868),
talonpoikaissäädyn edustaja vv:n 1863—64 valtiopäivillä, opetteli paitsi
kirjoitus-ja Iuvunlaskutaitoa myös monia vieraita kieliä. Hänen
kirjastossaan oli saksan-, ranskan-, hollannin-, espanjan-, jopa
latinankielenkin sanakirjoja ja kielioppeja. Shakespearen
teoksia hän luki niiden alkukielellä, s. o. englanniksi.
Keuruulainen talonpoika ja valtiopäivämies Juhana
Riihimäki (synt. 1835, kuoli. 1903) ryhtyi jo lapsena
opiskelemaan kirjoitustaitoa, vaikka isä siitä varoitti pitäen sitä
tarpeettomana »herrojen asiana». Poika rupesi kuitenkin
piirtelemään kirjaimia päreihin, tuvan uunin kylkeen ja
seiniin käyttäen hiiltä ja savenkappaleita kynänä. Vihdoin
eräs naapuri lahjoitti hänelle kivitaulun. Kirjailija Pietari
Päivärinnan kirjoitustauluna olivat Iumihanget.
Usein käyttivät talonpojat oppimestareinaan
paikkakuntansa säätyläisiä: pappeja, nimismiehiä, käräjäkirjureita
ja lukkareita. Niin tiedetään tehneen kansanrunoilija Antti
Puhakan Kontiolahdelta, Pietari Kumpulaisen
Iisalmelta, Mikko Heikuran Nurmeksesta, Z e f a n i a s
Suutarlan Rymättylästä y. m.
Olipa talonpoikia, jotka ymmärtääkseen virallisia asia-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
