Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
154
kirjoja ja hankkiakseen tietoja, joita siihen aikaan köyhä
suomenkielinen kirjallisuus ei kyennyt tarjoamaan,
opettelivat ruotsinkieltä. Se tapahtui joko ruotsia taitavan henkilön
opastuksella tai vertailemalla suomeksi käännettyjä kirjoja
ruotsinkieliseen alkutekstiin. Joskus käytettiin niinkin
työlästä menettelyä, että moneen kertaan luettiin sellaisia
kihlakunnanoikeuden pöytäkirjoja, jotka koskivat juttuja,
joiden asiallinen sisällys tunnettiin; siten opittiin sana toisensa
perästä ja vähitellen kokonaisia lauseitakin alettiin
ymmärtää. Helsingfors Dagblad kertoo, että vv:n 1863—64
valtiopäivillä usea talonpoikaissäädyn suomenkielinen edustaja
keskusteli ruotsinkielisten säätyveljiensä kanssa näiden omalla
äidinkielellä. Eräiden senaikaisten ja vähän myöhempien
suomenkielisten talonpoikaissäädyn edustajien tosiaankin
tiedetään toisten täydellisemmin, toisten vaillinaisemmin
hallinneen ruotsinkieltä. Niinpä aikaisemmin mainittu Suutaria
väliin esitti säädyn keskusteluissa lausuntonsakin ruotsiksi.
Kun valtiopäiväelämä heräsi, olivat monet levottomia,
miten talonpoikaissäädyn jäsenet selviytyisivät
edusmies-tehtävästään. Mutta silloinpa juuri tuli näkyviin, miten
innokasta työtä talonpojat olivat tehneet itsensä
kehittämiseksi.
Jälkeenpäinkin usein muisteltiin sitä kykyä ja taitoa,
jota talonpoikaissäädyn edusmiehet osoittivat jo
ensimmäisillä valtiopäivillä. Heidän pitämänsä puheet eivät olleet
pelkkiä sanoja, vaan sisälsivät usein paljon asiantuntemusta,
tarkkaa perehtymistä mietintöihin ja monesti hyvin tervettä,
jopa aivan naulan päähän osuvaa arvostelua, erittäinkin
silloin, kun kysymyksessä oli maalaisolot ja yleensä asiat,
jotka olivat lähellä talonpoikaisväestön elämänoloja.
Venäläinen kirjailija kreivi Polonski, joka v. 1872
oleskeli Helsingissä, mainitsee tunteneensa hartaampaa
kunnioitusta lainlaatijoitamme kohtaan talonpoikaissäädyn pienessä,
vaatimattomassa kokoushuoneessa, »missä istui
harmaa-takkisia miehiä, jäntevä, keskitetty ilme älykkäillä
kasvoillaan, tunnollisia, itsenäisiä lakiasäätäviä talonpoikia, Suomen
ahkeran, lujatahtoisen ja tyynen maanviljelijäväestön,
talonpoikaissäädyn edustajia», kuin aateliston upeassa, sadoilla
loistavilla vaakunoilla koristetussa salissa tai porvariston
kokoushuoneissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
