- Project Runeberg -  Suomen kansallisen heräämisen vuosisata /
155

(1933) Author: Viljo Hytönen
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

155

Luonnollista oli, että valtiopäiväelämän alkaessa
talonpojan näköala vielä eräissä suhteissa oli rajoitettu, että
osoitettiin liikaa varovaisuutta varojen uhraamisessa kansa-’
kouluihin, rautateihin j. n. e. Ne ahtaat elämänolot, missä
maalaisväestö silloin vielä kasvoi ja kehittyi, tekevät tämän
ymmärrettäväksi. Valtiopäivätyö, alkuun päässyt
kunnalliselämä, lisääntynyt suomenkielinen kirjallisuus ja karttunut
varallisuus avarsivat maalaisväestön näköalaa, niin että
se jo hyvin pian oli aivan toinen kuin valtiopäiväelämän
alkaessa.

Kansallinen asia talonpoikaisväestölle näyttää olleen
täysin selvillä jo silloin, kun valtiopäiväelämä maassamme
uudelleen heräsi. Jo vv:n 1863—64 valtiopäivillä
talon-poikaissäädyssä tehtiin aloite oppikoulujen
suomalaistutta-misesta ja suomenkielen saattamisesta viralliseksi säätylain
avulla. Muiden säätyjen välinpitämättömyyden vuoksi tämä
aloite raukesi. V:n 1867 valtiopäivillä talonpoikaissääty
jälleen teki aloitteen suomenkielisistä kouluista. Tällä kertaa
se sai puolelleen pappissäädyn, mutta ei aatelistoa eikä
porvaristoa. Talonpoikaissäädyn tekemän aloitteen johdosta
annettiin v. 1868 julistus, jonka mukaan suomenkielisiin
seurakuntiin menevät toimituskirjat oli laadittava suomeksi.

Suomenkielisten sanomalehtien ja suomenkielisten
oppikoulujen perustamiseksi ja ylläpitämiseksi monet talonpojat
olivat valmiit uhraamaan yksityisiä varojaankin. Yleensä
työssä suomenkielen oikeuksien ja suomalaisen sivistyksen
hyväksi talonpoikaisväestön kannatus oli suuriarvoinen.

Talonpoikaissäädyn edustajat valtiopäivillä samoinkuin
talonpoikaisrunoilijat ja muut suomenkieliseen väestöön
kuuluvat yleisten asiain harrastajina tunnetut henkilöt olivat
kansan valiojoukkoa; he eivät suinkaan olleet sääntönä, vaan
poikkeuksena ympäristöstään. Kansan suureen enemmistöön
nähden piti paikkansa Snellmanin väite, että siltä puuttui
yleisiä harrastuksia ja että sen henkinen taso oli alhainen.
Saimassa Snellman valitti, että kansamme lukuhalu oli hyvin
vähäinen. Kun enimmät suomenkieliset sanomalehdet hyvin
niukasti saivat tilaajia, oli se kieltämätön todistus siitä, että
yleinen lukuhalu tosiaankin oli pieni.

Syyksi vähäiseen lukuhaluun Snellman väitti olevan
kansalliskirjallisuuden puutteen. Kieltämättä se vaikutti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 14:12:50 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/vuosisata/0155.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free