Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
158
Valiokunta siis asettui anomuksia kohtaan suopealle
kannalle. Mutta paha pulma oli valiokunnalla edessä. Useat
anojat olivat ehdottaneet, että ruotsalaisten ja suomalaisten
oppikoulujen tulisi suhtautua toisiinsa, kuten ruotsia ja
suomea puhuvan väestön, s. o. kuten luku 1 suhtautuu
lukuun 8. Ruotsinkielisiä koüluja oli 9. Ruotsinmieliset
eivät millään ehdolla tahtoneet suostua, että niistä yksikään
hävitettäisiin. Jos haluttiin suomenmielisten vaatimuksia
tyydyttää, lausui eräs ruotsinkielinen talonpoikaissäädyn
jäsen, olisi pitänyt perustaa 70 uutta suomalaista oppikoulua,
mikä valtiolle olisi käynyt yli voimien.
Valiokunta tahtoi tämän pulman ratkaista seuraavalla
tavalla: »Ruotsalaisiin seutuihin laitetaan ruotsalaisia ja
suomalaisiin suomalaisia kouluja, mutta suurempiin maamme
kaupunkeihin, missä molempia kieliä puhutaan ja joissa
kaksi opetuslaitosta kannattaa, asetettaisiin kumpaakin
lajia kouluja». Kun ruotsinkielisiä kouluja oli suomalaisilla
seuduilla, ei niitä kuitenkaan olisi lakkautettava »muusta
syystä kuin oppilaiden puutteessa».
Kun suomenkielisten oppikoulujen tarve tunnustettiin
oikeutetuksi, oli se huomattava myönnytys. Jotta »Suomen
kansan kehkiäminen tapahtuisi tyvenesti ja häiritsevittä
mulkkauksitta», valiokunta ehdotti suomenkielisten koulujen
lisäämisen ohella »toisen äidinkielen [tarkoittaa toisen
kotimaisen kielen] opetuksen järjestettäväksi niin, että se
tarjoisi vakuutta kaikkea äkillistä mullistusta vastaan maay
tasaisessa häiritsemättä edistyväisessä kulturityössä».
Valiokunnan mielestä piti »tulevaisuudessa maan opetuslaitoksilta
vaatia, että ne, ynnä täydellisen taidon äidinkielessä,
saattavat oppilaisiansa semmoiseen maan toisen kielen
tuntemiseen, että he voivat sitä esteettömästi suullisesti ja
kirjallisesti käyttää.» Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi ehdotti
valiokunta, »että opetus täydellisten lyseoiden korkeimmilla
luokilla, alkaen viidennestä, yhdessä tahi useammassa siihen
tarkoitukseen sopivaksi katsotussa aineessa pakollisesti
annettaisiin toisella kotimaisella kielellä, jonka vuoksi myös
alemmilla luokilla enennetty tuntimäärä olisi sille kielelle
annettava».
Säädyt jonkin verran lievensivät valiokunnan ehdotusta
molempien kotimaisten kielten täydellisestä oppi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
