Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Asevelvollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
159
misesta. »Jotta oppilaat maan lyseoissa», sanotaan
valtiopäivien päätöksessä, »saavuttaisivat yhä täydellisempää
taitoa puheessa ja kirjallisesti käyttää Suomen toista
kotimaista kieltä», olisi opetus koulujen ylimmillä luokilla vain
osaksi järjestettävä kaksikieliseksi. Mutta »millä keinoin
tämä tarkoitus helpoimmin olisi saavutettava, siitä eivät
säädyt katsoneet tarpeenmukaiseksi lausua», vaan jättivät
»hallituksen huoleksi, asian-ymmärtäviä henkilöitä
kuultuansa, tutkia, mitkä toimet parahiten johdattaisivat säätyjen
mainitseman tarkoituksen perille».
Kaksikielisyysjärjestelmä maassamme ei ollut uusi. Tälle
periaatteellehan olivat rakentuneet aikaisemmat
suomenkieliset oppikoulut, m. m. Jyväskylän "opisto. Edellä on jo
kerrottu, ettei tämä järjestelmä suomenkielisen väestön
keskuudessa ollut suosittu. Suomenmielisten taholla
kuitenkin miten kuten tyydyttiin siihen ratkaisuun, minkä koulujen
kielikysymys sai vv:n 1877—78 valtiopäivillä.
Hallitus viivytteli asian käsittelyä puolentoista vuotta;
ja kun siihen vihdoin ryhdyttiin, turvauduttiin keinoon,
jota niin useasti käytetään silloin, kun ei ole mieleinen asia
ajettavana. Säätyjen anomus lähetettiin sitä varten
asetettuun komiteaan ja komitealle annettiin tehtäväksi laatia
ehdotus koulujen koko opetusjärjestelmän muuttamisesta.
Sillä tavoin kului useita vuosia, ennenkuin asiasta tuli mitään.
Minkä ratkaisun se sai, siitä sananen tuonnempana.
Asevelvollisuus.
Venäjällä säädettiin yleinen asevelvollisuus v. 1874. Kun
keisarikunta täten oli uudistanut sotalaitoksensa, antoi se
aihetta sotilaskysymyksen esilleottamiseen Suomessakin.
Venäjän sotaministerin mainitaan esittäneen keisarille
ehdotuksen, jonka mukaan asevelvollisuus hallitsijan
pakko-käskyllä ilman muuta olisi ulotettu Suomeen ja johon
ehdotukseen keisarin kerrotaan olleen täydellisesti tyytyväisen.
Niin onnettomasti ei käynyt, mihin oli syynä Aleksanteri II:n
suopeus maatamme kohtaan. Mutta tähän maatamme
uhanneen vaaran torjumiseen sanotaan myöskin paljon
vaikuttaneen sen, että silloinen kenraalikuvernööri kreivi Adlerberg
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
