Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
175
kansa Moskovaan v. 1883 Aleksanteri III:n kruunaukseen
teki häneen masentavan vaikutuksen — vihamielisyys
Suomea samoin kuin muitakin rajamaita kohtaan
Venäjällä oli siihen aikaan voimakkaasti nousemassa — ja
että hän ajatuksensa sen johdosta on esittänyt ruotsiksi
kirjoittamassaan kirjasessa »Puolueoloistamme». Punaisena
lankana tässä kirjasessa on suuremman sovinnollisuuden ja
eheyden aikaansaaminen sisäisissä oloissamme. Sen
edellytyksenä kirjoittajan mielestä oli, että hallitus asettui
puolueiden yläpuolelle. Sen oli suhtauduttava eri puolueisiin,
kuten se suhtautuu kilpaileviin liikemiehiin. »Sen on
raivattava kaikki kehityksen esteet, sen on yleisillä varoilla
täytettävä yleiset tarpeet, vieläpä sen on mentävä väliin, jos toinen
tai toinen menee hyvän elinkeinovapauden asettamain rajain
yli, mutta sen ei ole suotava semmoisia etuja yhdelle
puolueelle, joita ei ole toisella.» Kielikysymykseen sovitettuna
tämä merkitsi sitä, että valtiovallan oli tunnustettava
molemmat kielet tasa-arvoisiksi, mutta ei suosittava sen enempää
toista kuin toistakaan.
Perusajatus tässä on sama kuin aikoinaan liberaaleilla:
kielikysymyksen ratkaisu on jätettävä vapaan kilpailun
varaan valtion erityisesti suosimatta kummankaan
kieliryhmän etuja — teoriassa kylläkin oikea ja hyvä oppi,
mutta käytännössä hyvin vaikeasti toteutettava, sillä
kummankin kielen puolustajilla oli kovin eroavat käsitykset siitä,
mikä oikeudenmukainen tasa-arvo suomen- ja ruotsinkielen
välillä oli ja millä ehdoilla voitiin puhua niiden välisestä
vapaasta kilpailusta.
Juuri samoihin aikoihin kuin Meurman oli julkaissut
tämän kirjasen, hän oli mukana perustamassa Finland-lehteä,
jonka päätoimittajanakin hän sitten oli. Lehden ohjelma
oli: sovinnollisuus kieliasiassa, kotimaisen teollisuuden
suosiminen ja vakaa kristillismielinen kanta.
Esitetystä käy ilmeiseksi, että Meurman oli valmis
sellaiseen menettelyyn kieliasiassa, mikä ei kovin pahoin
hajoit-taisi isänmaallisia voimia yhteisessä rintamassa idästä
uhkaavaa vaaraa vastaan, mikä kaikki elävästi johtaa mieleen
»vanhain rehellisten suomenmielisten» menettelyn 1860-luvulla.
Erimielisyys »vanhojen» ja »nuorten» välillä kärjistyi
huippuunsa v:n 1885 valtiopäivillä talonpoikaissäädyssä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
