Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
176
Siellä oli silloin ensi kertaa edustajana Jonas Castrén,
tunnettu lakimies ja valtiollisten asiain harrastaja. Hän teki
säädyssä anomuksen kielikysymyksen ratkaisusta
hallinnollista tietä, jota vastoin Meurman kannattajineen oli sitä
mieltä, että asiasta olisi koetettava saada aikaan säätylaki.
Castrénin aloite tuli hylätyksi, ja erimielisyyttä »vanhain»
ja »nuorten» välillä jatkui.
Samaa ajatustapaa kuin Castrén talonpoikaissäädyssä
edusti porvarissäädyssä v:n 1885 valtiopäivillä tuomari
Lauri Kivekäs. Lahjakkaana ja innokkaana kaunopuhujana
hänellä oli suuri vaikutus ylioppilasnuorisoon. Kivekkään
perustama K. P. T.-yhdistys omaksui jyrkän kannan
kielikysymyksessä, mihin viittasi jo sen nimikin. Kirjaimet K. P. T.
merkitsivät näet = »koko programmi toimeen»
viivyttelemättä ja aivan täydellisenä. Eräässä v. 1887
julkaisemassaan kirjasessa Jonas Castrén lausui: »Vasta silloin kun
lainsäädännön kautta suomenkieli koulun ja virkakielen
alalla on saanut sellaisen aserrtan, kuin sillä
kahdeksan-kertaisen kansanenemmistön kielenä täytyy olla, vasta
silloin kun suomenkielisten koulujen ja laitosten suhde
ruotsinkielisiin on kuin 8 1 vasta silloin on näillä aloilla
saavutettu todellinen tasa-arvoisuus.» Näin jyrkkä ajatus
kieliasiassa lausuttiin silloin ensimmäisen kerran.
Käsiteltäessä Castrénin sekä paria muuta v:n 1885
valtiopäivillä tehtyä kielianomusta asianomainen
valtiopäivä-valiokunta joutui koskettelemaan kysymystä, joka silloisessa
polvessa herätti suurta huomiota ja synnytti paljon
katkeruutta, nimittäin kysymystä, oliko suomenkieli silloisten
lakien mukaan Suomessa vieras kieli. Oikeuskaaressa
oli nimittäin sanat, ettei vierasta kieltä saanut käyttää
tuomioistuimissa.
Kun tämä lainpaikka, joka oli Ruotsissa syntynyt,
vieraalla kielellä mahdollisesti tarkoitti kaikkia muita kieliä
paitsi ruotsinkieltä, tahtoivat monet tämän lainpaikan ilman
muuta sovittaa Suomenkin oloihin, joten tällaisen
lainseli-tyksen mukaan suomenkieli Suomessa tosiaankin olisi ollut
vieras kieli.
Oliko tämä suomalaista kansallistunnetta nöyryyttävä
lainselitys paikkansapitävä vai ei, siitä tuotiin esiin paljon
todistuksia puoleen ja vastaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
