Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Suomalaisen sivistystaistelun aika - Aatteiden vuosikymmen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
178
sen vanha maineikas äänenkannattaja, Helsingfors Dagblad,
tilaajien vähyyden vuoksi lakkasi ilmestymästä, mikä
merkitsi sitä, että sen ryhmä oli näytellyt osansa loppuun.
Ruotsinkielinen sivistyneistö kerääntyi tähän aikaan yhä
yleisemmin ja kiinteämmin jyrkemmän ryhmänsä,
viikinki-puolueen ympärille. Kaikki sovittelu suomenmielisten kanssa
hylättiin. V. 1883 perustettu »Nya Pressen» A. Lillen
toimittamana ajoi hyvin jyrkästi ja johdonmukaisesti tätä
suomenmielisten pyrkimyksille vihamielistä ohjelmaa.
Ruotsinkielisestä sivistyneistöstä tästä lähtien vain
aniharvoissa poikkeustapauksissa siirtyi kansalaisia
suomenmielisten riveihin. Snellmanin niin useasti esittämä vaatimus,
että perinnäisen sivistyksen omistajat liittyisivät
suomenkieliseen kansaan, toteutui vain osaksi. Uutta voimien lisää
suomalaisuus puheenaolevan ajan jälkeen saattoi odottaa
vain »auran kurjesta»: eduksi vaiko vahingoksi kansallisille
riennoillemme, sen voi pätevästi osoittaa vasta puolueeton
tulevaisuus.
Aatteiden vuosikymmen.
Kun v:n 1888 valtiopäivät alkoivat, odotti moni, että
kielitaistelu silloin saisi kiivaamman luonteen kuin koskaan
ennen. Molemmin puolin varustauduttiin ankaraan
rynnäkköön. Mutta pian havaittiin, ettei rynnäkköä syntynytkään.
Valtiolliset piirit olivat saaneet uutta ajateltavaa. »Uusi
puoluejako on syntymäisillään», kirjoitti E. G. Palmén
Valvojassa, »kuten jo aikoja sitten on odotettu ja
ennustettu; vähemmin kuin koskaan ennen voipi kielikannan
mukaan määrätä, millä kannalla kukin on muissa asioissa.
Muualla huomattava erotus vapaamielisten ja vanhoilla
olijain välillä tulee samassa merkitykseensä Suomessakin —
muutos, joka oli itsestään selvä ja miltei välttämätön, niin
pian kuin vaan pahimmat kielelliset epäkohdat poistuivat.»
Mitkä olivat sitten ne uudistuskysymykset, jotka jakoivat
yleisön vapaamielisiin ja vanhoillisiin?
Nais- ja raittiusasia, työväenliike, joka tosin silloin vielä
esiintyi hyvin vaatimattomassa muodossa sivistyneistöön
kuuluvien henkilöiden johtamana, nuorisoseuraliike, ehtoollis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
