Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
192
Julkisessa elämässämme alkoi uusi ajanjakso:
perustus-lakiemme ja sisäisen itsenäisyytemme puolustaminen
Venäjältä suunnattuja hyökkäyksiä vastaan.
Vanhat erimielisyydet tahdottiin tasoittaa, mutta esille
sukelsi uusi riitakysymys, joka oli huolestuttavana enteenä
sille, mitä sitten vähän myöhemmin tapahtui julkisessa
elämässämme: syntyivät vastakkaiset käsitykset siitä, miten
uhkaavaa venäläistä sortoa oli vastustettava.
Kirjasessaan »Mitä nykyinen asema vaatii»
Yrjö-Koski-nen kehoitti kannattajiaan ottamaan johdon käsiinsä
valtiopäivillä koettamatta aikaansaada mitään sopimusta
ruotsalaisen puolueen kanssa, koska hänen käsityksensä mukaai}
ainoastaan suomenmielisten lausunnot tulivat saavuttamaan
vallanpitäjäin huomiota ja saamaan jotakin merkitystä,
joten suomenmielisten pitäisi yksin ottaa vastuullensa maan
kohtalot. Ruotsinmielisten isänmaallisuutta hän ei epäillyt,
mutta hän ei uskonut heillä silloisissa oloissa olevan mitään
valtiollista vaikutusvaltaa.
Kun postij-ulistuskirja ilmestyi, erosi senaattori L.
Mechelin toimestaan. Kun vähän myöhemmin muitakin hallituksen
jäseniä erosi ja senaatti järjestettiin uudelleen, johtui siitä,
että suomenmieliset senaatin talousosastossa pääsivät
enemmistöksi.
Täten suomenmieliset saavuttivat sen, mihin Heidenin
maahantulosta asti oli pyritty: johtoaseman maan
hallituksessa. Jos se olisi tapahtunut vuosikymmentä
aikaisemmin, olisi se synnyttänyt suurta mielihyvää suomenkielisessä
yleisössä. Mutta silloisissa vaikeissa valtiollisissa oloissa
suomenmielisten johtama hallitus ei saanut yksimielistä
kannatusta edes suomenkielisiltä piireiltä. Saatiin kuulla
syytöksiä, että vanhat suomenmieliset olivat muka
»pelkuri-mainen, venäläisten edessä mateleva puolue, joka on valmis
myymään maan kalleimmat oikeudet, kunhan kauppakirja
kirjoitetaan suomeksi». Nämä syytökset olivat lähtöisin
etupäässä ruotsinkielisistä piireistä, mutta niitä säestettiin
nuorsuomalaistenkin taholta. V:n 1894 valtiopäivien aikana
oli jännittynyt mieliala hallituksen ja säätyjen välillä, koska
pelättiin, että senaatissa olisi vallitsevana se katsantotapa,
minkä Yrjö-Koskinen esitti aikaisemmin mainitussa
kirjasessaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
