Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Oikeustaistelun aika
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
194
mutta sitä tarkoittavat ehdotukset hylättiin, kun kouluja
näytti runsaasti syntyvän vapaaehtoisuudenkin tietä.
1880-luvun loppupuoliskolla avautui vuosittain noin 60 uutta
opettajanpaikkaa; 1890-luvun alkuvuosina niitä avautui
noin 100. Sen jälkeen kehitys oli vieläkin nopeampaa. V:n
1897 valtiopäivillä hyväksyttiin laki, joka määrätyissä
tapauksissa velvoitti kunnat perustamaan kouluja. Sen vaikutus
näkyi pian. Lukuvuonna 1897—98 avautui 206 uutta
opettajanpaikkaa. Lisäys oli niin suuri, että kansakoulua
käymättömien lasten luku tästä lähtien alkoi vähetä, kun se
siihen saakka väestön lisääntymisen vuoksi yhä oli
kasvanut.
Kansansivistyksen harrastajille oli jo kauan ollut selvillä,
että se opetus, minkä kansakoulu kansan nuorisolle saattoi
antaa, kaipasi täydennystä. Tanska tarjosi kansanopistoineen
siitä sopivan esimerkin. Niihin kiinnitettiin meidänkin
maassamme aikaisin huomiota. M. m. Yrjö Koskinen
kirjoitti kansanopistoista Kirjallisessa Kuukauslehdessä. Mutta
vasta sitten, kun ylioppilasnuoriso v:n 1890 vaiheilla otti
asian omakseen, alkoi maahamme syntyä kansanopistoja.
V 1891 alkoivat ruotsinkieliset kansanopistot Espoossa ja
Kruunupyyssä. Ensimmäiset suomenkieliset opistot avattiin
seuraavana vuonna Huittisiin, Joroisiin (siirretty Otavaan),
Ilmajoelle ja Liminkaan. Vuosisadan päättyessä oli 27
suomen- ja 14 ruotsinkielistä opistoa.
Suomalainen kansallisuusharrastus oli aikaisemmin miltei
yksinomaan suuntautunut henkisille ja aatteellisille aloille.
Mutta yhä ilmeisemmäksi kävi, että se tarvitsi
taloudellistakin pohjaa. »Suomalaisuus voittoon taloudellisellakin alalla»
tuli tunnussanaksi.
V. 1890 aloitti toimintansa Kansallis-Osake-Pankki, jonka
tehtävänä tuli olemaan suomenmielisten perustamien
liikeyritysten rahoittaminen. Alusta alkaen se sai osakseen
luottamusta suomalaisen yleisön taholta ja kasvoi nopeasti. Samana
vuonna perustettiin henkivakuutusyhtiö Suomi-; josta pian
tuli suurin alallaan maassamme. Palovakuutusyhtiö Pohjola
syntyi myöskin kotimaisen liike-elämän
suomalaistuttamis-harrastuksesta.
Jo v. 1885 muutamat virkamiehet, yliopistonopettajat,
pankkimiehet y. m. perustivat Helsinkiin yhdistyksen kansan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
